Hymyile, huomisesta tulee vielä pahempi!

Mua on tänään ärsyttäny ja ihan suoraan sanottunu v*tuttanu, kun kotona ei mikään toimi niinkuin pitäisi. Haluaisin niin kovasti muuttaa pois, mutta eihän minulla ole mitään tuloja, josta maksaisin vuokrat ja muut laskut. Yksin kertaisesti en vaan enää jaksa olla kotona, saan leikkiä kotiäitiä silloin kun ketään ei ole kotona ja kaikesta pitää aina sanoa 200 kertaa. Mietin tässä tosiaankin harkinnalla sitä Kotkaan muuttoa, Janinaa, äitiä ja kavereita mulla tulee kuitenkin ihan kamala ikävä, huoh mitä sitä tekisi. Enkä jaksaisi tätä samaa touhua päivästä toiseen, sillä olen jo ihan loppu ja korviani myöten täynnä, mutta ei kai muuta vaihtoehtoa ole.

Yhtenä vaihtoehtona olen miettinyt, jospa muuttaisin isille viikoiksi, niin saisin olla yksin kun isi on töissä ja itsellänikin olisi tuplasti lyhyempi matka töihin, alle kilometrin. Viikonloppuna on kuitenkin mukavampaa olla kotonakin kuin viikolla.

Ärsyynnyn esimerkiksi näistä asioista

- Ei osata puhua normaalilla äänellä, vaan pitää huutaa, vaikka keskustelun toinen osapuoli olisi metrin päässä.

- Asiat pitää tolkuttaa 200 kertaa, että ne menevät jakeluun, jos menevät.

- Suihkussa kuivatetaan paskaiset ulkovaatteet, vaikka suihkun kuuluisi olla puhdas paikka, jossa peseydytään.

- Vessassa käynnin jälkeen ei pestä käsiä.  (Itsehän en koske kotona vessan ovenkahvoihin paljaalla kädellä, ja muutkin kahvat yms ällöttävät)

- Olen 17-vuotias ja tuntuu siltä kuin olisin toinen äiti talossa silloin kun ketään ei ole kotona.

- Jos olen kotona, vietän aikani yksin omassa huoneessa, ja yleensä haluan pois kotoa.

....Ja muuta yhtä ällöttävää ja ärsyttävää, mitä mieltä te tälläisestä olette?

Eilen käytiin tallilla Janinan ja äitin kanssa ja itse aloin tekemään iltatallia kun Janina haki Fannin tarhasta ja alkoi äitin kanssa laittaa sitä kuntoon. 

Kävin auttamassa Janina selkään laitsalla ja menin takaisin jatkamaan hommia, kun Janina ratsasti. 

Kun olin saanut hommat valmiiksi, niin menin huutelemaan vähän neuvoja Jansulle ja hyppäsin ite selkään. Tein ravissa ympyröitä ja taivuttelin Fannia. Pysähdyksistä ravin nosto onnistui hienosti ja olin oikein ylpeä tytöstä. Nostin laukatkin muutaman kerran ja neiti vetäisi ekalla nostolla pienen ilopukin, mutta muuten meni ihan rauhallisesti ja hallitusti, vaikkei menekkään peräänannossa laukassa.