" Sä oot vaan lomaillu..."

" ...joten sä joudut rääkkiin ;) "

Niin taisin joutua. Marjut ja Henna olivat suunnitelleet mun päänmenoksi oikeen kunnon tallirääkin, koska kuulemma oon ollu lomalla vaan viikon ;) Joten tämän päivän saldona löysin itseni kolmen hevosen selästä.

Fanni pääsi tälläkertaa aluksi juoksentelemaan irtona kentälle harjauksen jälkeen, mutta kun neitiä ei kiinnostanut pätkän vertaa juosta ja minä juoksin enemmän kuin hevonen, niin päätin mennä sittenkin selkään. Kävin hakemassa satulan, suitset ja kypärän ja varustin karvakorvan kentällä. En hirveän kauan kuitenkaan ratsastanut, vaikka tammasta olisi virtaa löytynyt, sillä se on ollut niin kevyellä ja aikalailla maastakäsin liikutuksessa nyt hieronnan jälkeen. Otettiin muutamat pääty-ympyrät kumpaankin suuntaan ravissa, mutta muuten tehtiin käyntityöskentelyä ja paljon voltteja. Ratsastuksen jälkeen vielä väistättelin sitä maastakäsin jumpatakseni sen takajalkoja hierojan ohjeiden mukaisesti ja sen jälkeen tammuskainen sai vielä paljon rapsutteluja ennenkuin vein sen laitumelle takaisin.

Sillävälin kun olin Fannia liikutellut, olivat Jessica, Henna ja Marjut hakeneet omat karvaiset kulkupelinsä varustukseen ja tulivatkin kentälle melkein heti sen jälkeen kun olin Fannin vienyt pois. Kolmikko meni kentälle ratsastamaan kentälle, itse istuskelin kera kahvikupposen kentän reunalla tallinomistajamme kanssa ennenkuin Henna oli lämpännyt Nossen ja ottanut muutamat alkuloikat, jonka jälkeen minä hyppäsin selkään ja Henna alkoi kuvailla meitä kolmea kentällä. 

Hypättiin ensin kolmeen esteen "rataa" ja nosteltiin välillä estettä, kunnes lopuksi päätettiin kokeilla Nossen hyppykapasiteettia ja yllätyttiin kyllä positiivisesti! Loppupeleissä este oli noin about 120cm korkea ja yli mentiin tiputtamatta puomia! Lopuksi Henna hyppäsi vielä Nossen selkään hyppäämään parit pienemmät esteet ja kävelemään loppukäynnit.

Kuskilla asento hieman hukassa vissiinkin...

Kuski hieman hukassa myös tässä. Syystä että meinas kielto tulla, mutta onneks hevonen on hieno ;)

Itse vaihdoin taas hevosta Nossesta Ässään. Ässän kanssa en kuitenkaan tällä kertaa hypännyt, joten ravailin sen kanssa ympyröillä ja kävelin jonkin aikaa. Marjut tuli vielä sen jälkeen kävelemään loppukäynnit.

Ratsastuksien jälkeen koitettiin ottaa hevosista studiokuvia. Kyllähän niistä aika kivannäköisiä tulikin, vaikka tosin muokkasin taustan vielä tummaksi! 

Oli kyllä supermukava tallipäivä!

Taas näppäimistöllä kera monen aiheen!

Pääsin taas kälättämään kuulumisia. On ollut hiukan laiska ja väsynyt olo tallireissujen ja työpäivän päätteeksi, joten olen vain lösähtänyt sohvalle useimpina päivinä kotiin päästyäni. Varoituksena, höpötystulva alapuolella! 

Fannille kuuluu hyvää. Vastoinkäymisiä taas koettu, kun neitokainen edelleen hieman rimpulassa kunnossa johtuen ruuan vähäisyydestä tai siitä, että tammuska on lipitellyt suolakiveä tylsyyteen oikein urakalla, juonut ihan tolkuttomasti sen vuoksi ja pissinyt myös karsinan täyteen. Suolakiven pois ottamisen jälkeen mahdoton juominen ja pissaaminen siis loppui. Mahdollisesti myös ravintoaineita on päässyt sellaisen ruikkimisen myötä elimistöstä pois, mikä voi myös olla syynä laihtumiselle. Myös pissa haisi tallinomistajamme mielestä kummalliselle (oma nokka hajuun ilmeisesti tottunut niin en haistanut itse), jonka myötä eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti otettiin verinäytteet tammuskalta. Niistä ei kuitenkaan löytynyt mitään poikkeavaa, vähän muistaakseni punasolu- ja jotkin muut arvot alhaisena johtuen laihtumisesta. Äiti vaihtoi karsinan purut kokonaan puhtaisiin, jolloin pistävä pissanhaju hävisi. Liekö jäänyt sitä märkää purua karsinan pohjalle kun talikolla ei sitä ole saanut jokaista murusta myöten otettua. Ruokintaan lisättiin myös mysli sekä ruokaöljy. Nyt siis tammuskan pullukoitumista odotellessa ja muuten voidaan hyvin.

Tammamamma pääsi myös lapsukaisten hoivattavaksi kun ystäväni tuli lapsiensa kanssa käymään ratsastamassa. Ihanasti tuo osaa lapsien kanssa käyttäytyä. Eskari-ikäinen tyttö harjaili ja talutteli sitä (tosin itse olin riimussa/suitsissa kiinni varmuudeksi) sekä molemmat, päiväkoti-ikäinen poika ja eskari-ikäinen tyttö pääsivät käpsyttelemään kentälle Fannin selkään. Oli kyllä kurja ilma kun satoi, mutta eihän se hirveästi meitä haitannut. Lapsukaiset olivat innoissaan ja tulevatkin uudelleen joku päivä. Toivotaan, että silloin olisi parempi ilma.

Yksi päivä pääsin myös Nossen kanssa loikkimaan esteitä kun eräät tallilaisemme olivat sitä ennen hypänneet niin kysyivät halutaanko hypätä vai keräävätkö esteet pois, joten minut sitten heitettiin Nossen selkään Fannin jälkeen ja hyppäsin pientä rataa. Oli kivaa päästä loikkimaan taas pitkästä aikaa poitsulla! Muutama kieltokin kylläkin tuli, mutta muuten meni oikein kivasti.

Tänään pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan Odia kun ruunan omistaja Niki nappasi minut ja Hennan mukaansa tallille! Kyllä on poika muuttunut ihan älyttömästi ja saatu hyvään kuntoon. Muistan kun ruuna tuli kaverilleni Nikille, se oli tuolloin aikalailla laiha ja lihakseton. Ratsastaessakin oli muuttunut paljon! Ehkä hippasen itseäni ensialkuun jännitti kivuta ruunan selkään kun Niki varoitteli pukeista ja niin kauan on siitä kun olen sitä viimeeksi ratsastanut ja onhan tietysti se aivan erilainen ratsastaa kuin meidän vauhtipötkylä Fanni. 

Tässä tapahtuu operaatio kenkien vaihto. Joku allekirjoittanut oli pukeutunut noihin pinkkeihin lättätohveleihin kun omat tallikengät olivat meidän tallilla. Onnekseni Hennalla oli tallikengät jalassa niin saatiin tehtyä kenkien vaihto ja ratsastuskin alkoi sujumaan helpommin ;)

Ratsastus meni kyllä mielestäni hyvin. Odi kuunteli ja alkoi vetrymään pikkuhiljaa. Oma kunto meinasi pettää kun tuon kanssa sai tehdä paljon enemmän töitä pohkeiden kanssa kuin Fannilla mihin olen tottunut. Huomenna varmasti jalat kiittää ja kuittaa! Oli kyllä tosi kiva käydä pitkästä aikaa ruunaa liikuttelemassa ja huomata muutos. Toivottavasti päästäisi taas pian uudelleen :)

Herttileijaa noita meikäläisen kumikoipia! Miten ihminen saa jalkansa tollalailla!

Vauhtiakin löytyi pojasta!

LaRa:n ystävänpäivän match show!

Mikä sen parempaa viettää ystävänpäivää kun mahtavan talliporukan kanssa heppanäyttelyssä! :)

Tallilla oltiin lauantaina jo noin puoli yhdeksän aikaan. Fanni ja Ässä olivat sisällä kun oltiin sovittu, että niitä ei tarvitse viedä ulos eikä aamuheiniä antaa. Fanni oli kuitenkin karsinassa kuin mikäkin elefantti. Kauhea pyörimisen ja sähläyksen ääni ja hirnuminen vain kuului, joten otin sen kentälle siksi aikaa, että saadaan suurin osa hommista tehtyä. 

Äiti siivosi karsinan ja itse pakkailin kamoja ja laittelin valmiiksi kaiken, jonka jälkeen hain Fannin kentältä käytävälle puunailtavaksi. Marjut ja Jessicakin saapuivat tallille ja alkoivat puunailemaan Ässää. Koska mätsärissä oli ystävänpäivän kunniaksi hevosen koristelu sallittua, sai Fanni peppuunsa valkoisella sormivärillä maalatun sydämmen (mikä onneksemme pysyi koko kuljetuksen ja mätsärin ajan) sekä häntäänsä vaaleanpunaisen rusettinauhan letitettynä jouhien joukkoon. 

Kuskimmekin saapui kopin kanssa siinä hieman ennen kymmentä pihaan ja kun hevoset sekä tavarat olivat valmiina, lähdettiin tuota pikaa lastaamaan niitä. Hiukan jännitti koppiin meneminen, kun Fannista ei koskaan tiedä meneekö se yksin miten sinne saatika sitten kun se pitäisi laittaa ensimmäisenä ja on tottunut menemään kaverin jälkeen. Saatiin tammuska kuitenkin koppiin ensimmäisellä yrittämällä hienosti, jonka jälkeen alettiin lastaamaan Ässää. Ässä ei olisi tahtonut koppiin mennä, mutta jonkun aikaa meni, että Marjut ja Jessica saivat sen ruuan perässä tulemaan ja Janina laittoi nopeasti takapuomin kiinni, jottei se enää pääse peruuttamaan ulos. Sitten lähdettiin matkaan! Me Marjutin kanssa mentiin autolla kuskimme lisäksi missä hevoset tulivat perässä ja muu talliporukka tuli kahdella autolla perässä.

Matka sujui hyvin, lukuunottamatta paria rysähdystä kopissa. Liekö nuo riekkuneet sillä kahdestaan, ei tiedä. Paikalle päästyämme käytiin ensin ilmoittautumassa. Meille Fannin kanssa tuli numero 30 ja Marjutille ja Ässälle jo 4, joten tulikin aika hoppu ottaa hevoset ulos. Vaikka Fanni olisikin voinut olla traikussa vielä, niin se olisi kyllä saanut hepulin jos toinen sieltä lähtee ja se yksin jää. Kuskimmekin lähti autollaan mökille mätsärin ajaksi, joten meille jäi vain koppi paikan päälle.

Itse lykkäsin Fannin Janinalle siksi aikaa kun Marjut meni kehään Ässän kanssa, jotta pääsin kuvailemaan. Heillä oli vastassaan shetlanninponi ja tästä parista Ässä sai sininsen ruusukkeen.

Ennen Fannin vuoroa, kävin sen kanssa "verkka-alueella" juoksemassa ja seisottamassa sitä. Se käyttäytyi tosi kivasti siellä sekä muutenkin paikan päällä, joten ajattelin josko se olisi myös yhtä kiva kehässä. Niimpä niin, ajattelin. Ei toivoakaan. Seuraavat parit ennen vuoroaan kävelivät ja odottelivat maneesin toisessa päässä vuoroaan, niin Fannihan ei olisi sielläkään malttanut seistä paikallaan. Käynnissä sain pidätellä sitä aika paljon ja kauhulla vain ajattelin millainen se kehässä on.

Esiintyjäponiinit hienoine blingbling suitsineen ja koristeluineen.

Kun meidän vuoromme tuli, oli parinamme nuori suomehevonen. Fannihan ei omalla vuorollaan meinannut seisoa lainkaan paikallaan ja sähelsi jotain omaa kokoajan. Vaikka höpöttelin sille, ei sekään näyttänyt auttavan. Käynti- ja raviesityksessä se sen sijaan meni kivasti ainakin omasta mielestä. Ravi pysyi rauhallisempana kuin ennen muissa mätsäreissä ja pysyin itse mukana hyvin. Saimme kuitenkin, yllätysyllätys, sinisen ruusukkeen. 

Sinisten kehässä ei kumpikaan, Fanni eikä Ässä sijoittunut, joten päästiin valmistautumaan kotiin lähtöön. Kuskimme saapui paikalle ja lastattiin Fanni ensimmäisenä taas, joka meni taas tosi hyvin. Ässäkin tuli hienosti perässä ensimmäisellä yrittämällä! :-)

Tallilla purettiin tavarat. Janina hoisi Fannin, pesi sen sydämen pepusta pois, harjasi ja loimitti, äiti ja Henna kävivät siivoomassa trailerin, Marjutin kanssa hoidettiin maksuja ja sitä rataa. Pollet pääsivät reissun jälkeen tarhaan syömään päiväheiniä.

Sitten vielä Fannin arvostelu:

ROTUTYYPPI:

Matalaryhtinen hevonen

PÄÄ JA KAULA:

Hyvä pää. Hyvänmallinen kaula.

RUNKO JA YLÄLINJA:

Pitkärunkoinen. Hyvä lavan asento. Suora lanne. Ylösliittynyt häntä. Saisi olla lihaksikkaampi takaosa. Puutteellinen ylälinja.

JALAT:

Riittävä luusto. Kiverä kinner. Hyväasentoiset etujalat.

KÄYNTI:

Hyvä matkaavoittava käynti.

RAVI:

Tavallinen ravi.

Kyllä taas huomaa, että eri tuomareilla erilaiset näkemykset hevosesta kun vertaa tätäkin arvostelua edellisiin. Voisin jopa tehdä jonkinlaisen koostepostauksen näistä arvosteluista jonain päivänä.

Rakastuin tähän kuvaan, ihana Ässä <3

Lisää sairassaldoa & vieraileva ruuna ratsastettavana!

Vihdoin pääsin kuvien kera postailemaan! Ollut tosi huonot ilmat - satanut, satanut ja satanut, joten mahdollisuuksia kuvailuun ei oikein ole ollut.  Kaverini oli tänään kuitenkin  kuvailemassa tallilla mukanani, joten saatiin räpsittyä jonkinlaisia otoksia elukoista.

Oltiin Marjutin kanssa sovittu, että siivoan tänään sen hevosen, Ässän, karsinan ja liikutan sen myös. Tänään oli siis kaksi pollea hoidettavana.

Siivosin ensimmäisenä karsinat ja laitoin ilta- ja aamuruuat valmiiksi, jonka jälkeen hain Ässän tarhasta, letkutin sen jalat ja varustin sen. 

Mentiin kentälle pörräämään. Ässällä oli ollut vapaapäivä eilen, joten se oli vähän vilkkaalla päällä. Vauhtia löytyi ravissa jonkin verran kuten myös laukassa, mutta ihan kivasti  se meni. Ässä on kyllä tosi kiva ratsastaa ja käsitellä - fiksu, herkkä ja kulkee omalla moottorilla. Vähän oli itsellä välillä hakusessa miten ruunaa ratsastetaan, kun olen niin paljon tottunut Fannin menoon, mutta kyllä se sävel sieltä hetken päästä löytyi. 

Ratsastuksen jälkeen hoidin ruunan vielä hyvin ja heitin sille loimen selkään, jonka jälkeen vein sen karsinaan.

Ässän jälkeen olikin sitten meidän tammuskan vuoro. Hain sen ulkoa ja letkutin jalat pihalla. Koska sillä on nyt vaikka ja mitä vaivaa, oli pidettävä taas vapaapäivä eli harjasin sen ja rapsuttelin. 

Niin... tosiaan, kun pelkkä selän aristus sekä takasen varominen eivät riittäneet, on tuo elukka tiputtanut kenkänsä ja kavio päässyt aika pahan näköiseksi (muutenkin tosi kuluneet kannat, kuten kuvasta huomaa) sekä saanut takaseensa haavan, jonka myötä toinen takajalka turvonnut ja siinä on nestettä. Putsasin haavan petadinella ja laitoin siihen haavasprayta, joka tekee haavan päälle kalvon niin lika ei pääse itse haavaan. 

Onneksemme kuitenkin saadaan lauantaina hieroja tallille, joten selvyys saadaan selkään ja mahdolliset jumit saadaan ainakin auki. Ensiviikon keskiviikkona tulee kengittäjä tarkastamaan kavion tilanteet/lyömässä uuden kengän paikalleen.

Fanni pääsi hoitelun jälkeen Ässän kanssa talliin mutustamaan iltasapuskoja ja heitin sille vielä loimen niskaan.

Kisafiiliksiä!

Tänään siis oli kesän tähän mennessä ainoiksi jääneet kisat, johon osallistuttiin molempien pollejen kanssa, sekä mätsäriin että koulukisoihin.

Klo 9:00

Olin kurvannut tallin pihaan Hennan ja kuskimme lisäksi. Henna oli antanut hevosille jo sapuskat ja ottanut niiltä sadeloimet pois. Harjattiin molemmat suurinpiirtein siistiksi, puhdistettiin kaviot ja Henna letitti Nossen harjan. Sitten vain kuljetussuojat koipiin, kevyet loimet päälle, nahkariimut nassukkan ja hepat traileriin. Molemmat kipitti sinne ensimmäisellä kerralla tosi nätisti!

N. klo 9:30

Lähdettiin ajamaan kisoihin päin. Hepsukat matkusti vaunussa tosi nätisti koko matkan.

Klo 10:10

Saavuttiin kisapaikalle. Mulla on niin järjetön vessahätä, että avasin vain trailerin sivuoven ja juoksin vessaan. Ei kyllä kehuttavaa siinä vessassa ollut... Hyi hitto suoraansanotusti. Sellainen pieni bajamaja, jonka "pönttö" oli tyhjennetty ties millon viimeeksi, meinasi puklu tulla jo kun sinne sisälle astui ja käsidesiä ei ollut - vain tyhjä putilo nurkassa. YÖK!

Ällötävän vessareissun jälkeen otettiin pollet ulos trailerista suitsitettuina ja riisuttiin niiltä kuljetusvarustus. Sillä aikaa oli äiti, Janina, vuokraajatyttö Eve sekä poikaystäväni saapuneet äitin autolla paikalle ja tulivat auttelemaan meitä heppojen kanssa, jonka jälkeen menimme ilmoittautumaan. Ajattelin ottaa näppituntumalla jonkin hyvän numeron mätsärin järjestyksen "arvonnassa" , jotten olisi ihan ensimmäisten joukossa. Kuinkas kävikään, sain kuin sainkin numeron 2, ja olin heti ensimmäisessä parissa

Ilmoittautumisen jälkeen harjattiin pollet ja lähdettiin kävelemään niiden kanssa kentälle.

tosi pirteetä porukkaa!

Klo 11:00

Alkoi mätsäri, jossa olimme Fannin kanssa ensimmäisessä parissa vastanamme shetlanninponivarsa. Fannihan ei suostunut pysymään lainkaan paikallaan tuomarin sitä arvioidessa, vaan pyöri kuin mummot Anttilassa konsanaan ja ravissa se tuntui syöksyvän päälle. Saatiin kuitenkin ihan OK arvostelu ja yllättäen sininen ruusuke. Nosse oli järjestyksessä viides ja sai myös sinisen ruusukkeen.

Sinisten kehässä kerettiin kumpikin kiertämään yksi kierros maneesissa, kunnes meidät skipattiin ulos. Kyllähän se arvattiin jo etukäteen, muttei sille mitään voikkaan.

" Suuret, rytmikkäät käyntiliikkeet. Edestä väljät, takaa ahtaanlaiset. Hyvä yliastunta. Suorat rytmikkäät raviliikkeet . Hyvänpuoleiset tyypit. Sopusuhtainen pitkä ja lihaksikas runko, ryhdikäs kaula, korkea säkä. Suora kantava selkä, suora lautanen, korkea hännäntyvi. Kuivat, melko hyvä asentoiset jalat. Takaa vuohiset vennot "

N. Klo 13:00

Päästiin varustamaan mätsärin jälkeen hevoset koululuokkaa varten. Janina oli lähtölistassa Nossen kanssa toisena ja itse olin kolmantena Fannin kanssa, joten mentiin heti verkkaamaan niitä. 

Fanni oli yllätti ja oli tosi kiva ratsastaa, meni rauhallisesti ja kuunteli. Pysähdykset ja peruutukset onnistui. Ajattelin siinä vaiheessa, että taitaa mennä ihan kivasti viime kisoihin nähden meidän rata. MUTTA, toisin kävi. Kun pääsin radalle, kiersin sen kanssa aidatun "kentän" ympäri, ettei se yht'äkkiä säikkyisi mitään. Kun saimme lähtömerkin ja nostin ravin, tiesin, että ketuiksi menee. Fanni kaahotti koko radan, se oli tosi vaikea ratsastaa, koitti nostaa laukkaa eikä meinannut kuunnella mitään. Yhdessä vaiheessa se oli tosi kova kädelle ja oli vaikea ratsastaa uralla, lieneekö kammosi maneesin laidoilla olevia puomeja. Päästiin sinnikkäästi rata kuitenkin loppuun ja päälle taputukset kaulalle. En kuitenkaan ollut lainkaan tyytyväinen, sillä se oli verkassa PALJON rennompi ja mukavampi ratsastaa. Ehkä sitten taas ensi kesänä paremmin... toivottavasti tulisi luminen talvi, jotta päästäisi treenaamaan hangessakin.

Luokassa oli niin vähän osallistujia, että kun Fannin kanssa pääsin pois radalta, menin laittamaan kannukset koipiin, lykkäsin Fannin Evelle ja menin hetkeksi verkkaamaan Nossea. Kauan en kerennyt sitä verkata, mutta meni kuitenkin ihan kivasti siinä ajassa ennenkuin päästiin radalle. Radalla Nosse meni tosi kivasti, mutta itse tein muutaman virheen - päästin ulko-ohjan liian löysäksi, jolloin Nosse ei kulkenut suorassa ja pariin otteeseen en muistanut/älynnyt taivuttaa ja asettaa sitä kunnolla sekä päästin sen käyntiin ennen kuin oli tarkoitus. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen rataan ja tiesin, että tein muutaman virheen itse.

Kumpikaan meistä ei sijoittunut, mutta näin kesän ainoiksi kilpailuksi meni kyllä ihan kivasti, vaikkakin harmittaa kyllä se Fannin toilailu ja omat virheeni Nossen kanssa. Ei siinä auta muu kuin lisää treeniä :)

N. Klo 15:00

Oltiin saatu hepat lähtökuntoon ja lähdettiin ajelemaan takaisin tallille.

Varmaan siinä hieman ennen neljää oltiin perillä tallilla. Hepat ulos kopista, niille linimentit jalkoihin ja harjaus, jonka jälkeen pääsivät laitumelle. Purettiin tavarat ja sitten suunnistettiin pitkän päivän jälkeen kotiin syömään :-) 

Huomenna olisi alustavasti suunniteltu jätskireissu kyläkaupalle hepsukoiden kanssa!

Reeniä pollet, reeniä!

Tänään päästiin taas tuuppailemaan! Olen itse ollut Fannin selässä viimeeksi maanantaina vuokraajan ratsastaessa tiistain ja keskiviikon. Eli Fannilla on ollut tiistaina ja keskiviikkona maastoilupäivä. Itse olin myös eilen maastoilemassa mukana vuoraajatytön kanssa Nossella kun näytin paikkoja. Ei-niin-kiva ilma kun vettä tuli niskaan kaatamalla vähän väliä.

Mentiin tallille siis tänään Janinan ja Hennan kanssa. Varusteltiin hepat (onneksi eivät olleet kierineet mudassa) ja Fannille iskin päähän Nossen suitset, joissa on kiinni meidät baucherit. 

Sänkkärille köpöteltiin kera kameran niin, että itse menin Fannilla ja Janina ja Henna tandemina Nossella.

Sänkkärille päästyämme aloin kävellä Fannin kanssa ja tekemään paljon ympyröitä. Se meni ihmeen rauhallisesti, ei hössöttänyt ja kuunteli pohjetta tosi kivasti! Koitan itse saada omat jalkani hallintaan, että ne pysyisivät tuossa hevosen kylkien vieressä kokoajan, eivätkä 30 senttiä irti niistä. Tänään ilmeisesti onnistuin siinä, koska sain sisäpohkeenkin toimimaan Fannilla kunnolla ja se oli miellyttävä ratsastaa. 

Ravissa se kuitenkin ajoittain yritti lähteä kaahaamaan, mutta omasta mielestäni ratsastus sen kanssa meni tänään mukavasti. Yleensä meillä on siis kimbewickit käytössä, mutta tänään oli baucherit, jotka siis ovat pehmeämmät kuolaimet. 

Jospa mä vielä lauantaina kokeilisin tuota raviohjelmaa sen kanssa ja sitten päätän menenkö ratsastamaan sen myös Fannilla kisoihin...

rentoa ja rempseetä.

Kun itse olin ratsastellut aikani ja Henna ja Janina vaihdelleet Nossella ratsastajaa, päästin Janinan Fannin selkään ja itse lykkäsin kannukset kinttuihin ja vaihdoin ratsuni Nosseen.

Treenailin kisoihin Nossen kanssa ratsastaen ohjelmaa läpi muutamia kertoja. Sain sen menemään ihan kivasti, tosin itse en oikein tuolla harjoitusravissa osaa istua niin piti siihen välillä keskittyä myös. Nosse painoi hetkittäin myös kädelle, mutta muuten tosi kivasti saatiin mentyä.

Toivottavasti saitte jotain irti tästä postauksesta, ei oikeen pää toiminut kunnolla ja jotenkin kirjoittamisen "fiilis" oli hiirenverran hakusessa :')

Huomenna Fannilla on siis vapaapäivä ja lauantaina varmaankin kisatreenailua/Fannin kanssa tuuppailua. 

" Kun iloitsee pienistä asoista, voi iloita usein " 

 

Viikossa puuhailtua & odotettu tapahtuma!

Mulla on taas ollut niin hirvittävästi puuhaa, etten ole kerennyt koneelle bloggailemaan. Tänään kuitenkin ennen muita puuhasteluja kerkesin "aamukahvin" lomassa nopeasti postailemaan. Ajatus ei näin hetki sitten heränneenä ihan mahtavasti kulje, mutta koittakaahan jotain selkoa saada ;)

Olen Fannin kanssa maastoillut nyt viikonverran ilman satulaa, eikä siitä ole oikein kummallisempaa kirjoitettavaa. Mulle on tullut joku villitys satulatta menosta ja osaan istuakkin paremmin ilman. Liekö tuo meidän satula ei sovi meikäläisen kinkulle. 

Tällä viikolla kävin maastossa ja pellonreunassa syöttelemässä Fannia vihreällä ilman satulaa sekä kuolaimettomilla. Vähän jänskätti tuon pölöpään kanssa lähteä sillä varustuksella maastoon, kun kuitenkin tiesin, että voi sattua ja tapahtua vaikka ja mitä. Lenkki meni kuitenkin oikein mallikkaasti siihen verrattuna mitä olin itse ajatellut sen olevan - ei mitään kontrollia korvien väliin. Takasin tallille päin toki sai tehdä jonkin verran töitä, että tuo elukka pysyisi käynnissä. En olisi kuitenkaan uskonut, että olisin tuolla varustuksella ravaillut ja laukannutkin. Toimihan tuo elukka kuitenkin ihan sinällään ok:sti sen maastolenkin, joten ehkäpä uskaltaudun joku toinenkin kerta yrittämään taas samaa :)

Eilen kävin tallilla yksin. Tein tallin valmiiksi ja hain Nossen tarhasta, kun olin Hennalle luvannut liikuttaa sen. 

Lähdin pojan kanssa tekemään noin puolen tunnin reippaan lenkin ja olihan herralla energiaa vaikka muille jakaa. Olisi niin kovin tahtonut vain laukata kotiin päin. Onneksi Nosse on niin ihana karvakorva, ettei se keksinyt minkäälaisia paheita. Tosin mulla se ei ole niitä ikinä tehnytkään, jos oikein muistan :) Lenkin jälkeen hoidin Nossen ja vein sen takaisin tarhaan, jonka jälkeen oli Fannin vuoro.

 Päätin lähteä Fannin kanssa harjauksen ja suojien laittamisen jälkeen kävelemään ihan maastakäsin. Poikettiin matkalla läheiselle pellolle, jossa tamma sai syödä vihreää apauttiarallaa vartin verran. Olisin luullut, että matka takaisin tallille olisi ollut taas "kumpi taluttaa kumpaa" -menoa, mutta rauhallisesti meni sekin. Itse pidin narun päästä kiinni ja Fanni sai välillä haukata evästä tienreunasta. 

Fannikin pääsi tarhailemaan kun olin siltä varustuksen riisunut. Kannoin tarhoihin vielä vedet ja suuntasin sitten kotiin.

Eilen aamulla tapahtui kauan odotettu juttu. Sain ensimmäisen kummilapsen, pienen prinsessan :) Ihan uskomaton olo! Pääsenkin varmaan viikonloppuna katsomaan pikkuista neitiä kun Henna pääsee sairaalasta kotiin. Ihan mahtavaa! :) Tästä syystä siis liikuttelen Nossea tarvittaessa Hennan pyytäessä. 

Tänään menen liikuttamaan tallinomistajamme toisen hevosen, puoliveritamma Vivan, josta olen maininnutkin aiemmin eräässä postauksessa. Fanni saa luultavasti vapaapäivän tänään ja huomenna liikutuksessa on siis Fanni ja Nosse.