Näytetään tekstit, joissa on tunniste irtokenkä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste irtokenkä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. helmikuuta 2015

2 x tallireissu

Tänään lähdettiin äitin kanssa aamupäivällä tallille. Äitin oli tarkoitus siivota Fannin karsina sillä aikaa kun itse olisin varustanut Fannin ja mennyt sen kanssa kentälle. Toisin kuitenkin kävi. Äiti oli alkamassa siivoamaan ja itse hain Fannin tarhasta käytävälle tarkoituksena laittaa se valmiiksi ratsastukseen, kunnes huomasin aivan vinksallaan olevan takakengän. Kenkä oli siis mennyt katki keskeltä etuhokkien reikien vierestä ja näin ollen ihan miten sattuu. Äiti tuli katsomaan kenkää ja kävi sitten pyytämässä tallinomistajilta työkaluja millä oltaisi saatu kengän puolikkaat irti jalasta. Tallinomistajat tulivat paikalle ja koitettiin yhteistuumin irroittaa kenkää, mutta eihän se irronnut millään ilveelläkään eikä sitä väkivalloin viitsitty alkaa sieltä repimään ettei kavio kärsi. 





Saatiin soitettua kengittäjä onneksi illaksi, joten toinen tallireissu oli siis tiedossa. Siivottiin karsina kuitenkin ja laitettiin ruuat valmiiksi. Harjasin Fannin ja vein sen takaisin tarhaan, vaikkakin sillä se vinksinvonksin kenkä olikin koivessa niin se on rauhallisempi tarhassa kuin yksin tallissa muiden ollessa ulkona. Näiden puuhien jälkeen ajeltiin taas kotiin hetkeksi.



Illemmalla puoli viiden aikaan lähdettiin taas takaisin tallille. Kävin hakemassa Fannin tarhasta, harjasin sen taas, jonka jälkeen kengittäjä jo tulikin paikalle ja alkoi töihin. Kengityksen aikana siivosin meidän laatikostot, järjestin satulahuopia, kokosin suitsia ja puuhailin muuta sen sellaista sekä höpöteltiin niitä näitä talliporukan kanssa. 


Kengityksen jälkeen siivosin jäljet käytävältä ja mentiin kentälle hiukan juoksuttelemaan Fannia irtona sekä leikkimään mukanamme tuodun pikkuisen jumppapallon kanssa. Ensin Fanni päätti vetää pientä rallia pitkin kenttää, jonka jälkeen se alkoi seurata minua kun nappasin äitiltä muutaman porkkanan. Tehtiin kumarrusharjoituksia, seuraamisia ja väistämisiä maastakäsin. Pallon päälle neiti ei oikein tahtonut ensin ymmärtää, mutta aina kun palkitsin sen sen koskettaessa palloa, alkoi se pikkuhiljaa kävellä aina pallon luokse. Pari kertaa se tökkikin sitä oma-alotteisesti turvallaan. Ei kuitenkaan tehty liikaa pallotemppuja, ettei karvaotus pääse kyllästymään siihen heti, joten kokeillaan joku päivä taas uudelleen. 

Alkuun lumen tonkiminen olisi ollut kivempaa kuin allekirjoittaneen typerä pallo.

...Kuitenkin pikkuhiljaa alkoi kummallinen kuminen kentällä pyörivä kapistus kiinnostamaan.

Temppuilun ja irtopinkomisen jälkeen vein otuksen karsinaan ja kävin hakemassa sille fleeceloimen, jonka heitin yöksi sen niskaan.

Jospa siis nyt kengät pysyisivät jaloissa. Vielä sopivan satulan kun saisi niin olisi taas kaikki mallillaan! 

torstai 11. joulukuuta 2014

Lisää sairassaldoa & vieraileva ruuna ratsastettavana!

Vihdoin pääsin kuvien kera postailemaan! Ollut tosi huonot ilmat - satanut, satanut ja satanut, joten mahdollisuuksia kuvailuun ei oikein ole ollut.  Kaverini oli tänään kuitenkin  kuvailemassa tallilla mukanani, joten saatiin räpsittyä jonkinlaisia otoksia elukoista.

Oltiin Marjutin kanssa sovittu, että siivoan tänään sen hevosen, Ässän, karsinan ja liikutan sen myös. Tänään oli siis kaksi pollea hoidettavana.

Siivosin ensimmäisenä karsinat ja laitoin ilta- ja aamuruuat valmiiksi, jonka jälkeen hain Ässän tarhasta, letkutin sen jalat ja varustin sen. 



Mentiin kentälle pörräämään. Ässällä oli ollut vapaapäivä eilen, joten se oli vähän vilkkaalla päällä. Vauhtia löytyi ravissa jonkin verran kuten myös laukassa, mutta ihan kivasti  se meni. Ässä on kyllä tosi kiva ratsastaa ja käsitellä - fiksu, herkkä ja kulkee omalla moottorilla. Vähän oli itsellä välillä hakusessa miten ruunaa ratsastetaan, kun olen niin paljon tottunut Fannin menoon, mutta kyllä se sävel sieltä hetken päästä löytyi. 




Ratsastuksen jälkeen hoidin ruunan vielä hyvin ja heitin sille loimen selkään, jonka jälkeen vein sen karsinaan.

Ässän jälkeen olikin sitten meidän tammuskan vuoro. Hain sen ulkoa ja letkutin jalat pihalla. Koska sillä on nyt vaikka ja mitä vaivaa, oli pidettävä taas vapaapäivä eli harjasin sen ja rapsuttelin. 



Niin... tosiaan, kun pelkkä selän aristus sekä takasen varominen eivät riittäneet, on tuo elukka tiputtanut kenkänsä ja kavio päässyt aika pahan näköiseksi (muutenkin tosi kuluneet kannat, kuten kuvasta huomaa) sekä saanut takaseensa haavan, jonka myötä toinen takajalka turvonnut ja siinä on nestettä. Putsasin haavan petadinella ja laitoin siihen haavasprayta, joka tekee haavan päälle kalvon niin lika ei pääse itse haavaan. 




Onneksemme kuitenkin saadaan lauantaina hieroja tallille, joten selvyys saadaan selkään ja mahdolliset jumit saadaan ainakin auki. Ensiviikon keskiviikkona tulee kengittäjä tarkastamaan kavion tilanteet/lyömässä uuden kengän paikalleen.

Fanni pääsi hoitelun jälkeen Ässän kanssa talliin mutustamaan iltasapuskoja ja heitin sille vielä loimen niskaan.


maanantai 29. syyskuuta 2014

Takakenkä veks & sänkkärirallia

Tänään lähdettiin yhteistuumin tallille Hennan kanssa tarkoituksena ratsastaa pollet sänkkärillä. Nappasin Janina hirveenä siskona tallille mukaan kuvailemaan keppiensä kanssa (nivelsiteet menneet) könkkäämään. 

Ensin siivoiltiin karsinat ja laitettiin iltasapuskat valmiiksi. Sen jälkeen haettiin hevoset tarhasta, jossa ne jo nököttivätkin portilla. Hyvin ovat ilmeisesti viihtyneet, ihan kuin aina olisivat siinä tarhassa olleet. 

Kaikki oli muuten sujunut hyvin, mutta ponikaksikko oli livahtanut päivällä tarhastaan moikkaamaan uusia tulokkaita. Nyt kuitenkin niidenkin tarhaan oli vedetty vielä yksi lanka lisää, jotteivat enää kipittele moikkausretkille omin lupineen.

Hevoset laitettiin kuntoon tallissa. Fanni nyt ei ihan vielä ymmärrä tuota tässä tallissa kiinni olemista käytävällä vaan sen kanssa saa hetken neuvotella.


Huomasin eilen, että takakenkä kilisi ja nyt se oli jo niin pahasti vinksallaan ja osittain irti, että jouduin sen kiskomaan kokonaan pois. Myös toisen puolen takakenkä heiluu. Toivottavasti saataisi kengitys pian, sillä tuon kanssa ei voi nyt mennä kuin sänkkärillä. Fannilla on niin heikot kaviot, että kuluvat ja lohkeilevat todella helposti kovalla pohjalla.


No, kuitenkin. Mentiin siis sänkkärille karvakorvien kanssa ja Janina tuli kuvailemaan. Fanni meni omasta mielestäni tosi kivasti ja yllättävän rauhallisesti. Sain sisäpohkeenkin toimimaan ja asetettua sitä ympyröillä.  Ravailin paljon ja kerran nostin laukan, joka sekin yllättäen suju tosi rauhallisesti. 






Liikutuksen jälkeen Fanni sai linimentit kinttuihin ja pääsivät vielä ulos. Kannettiin Hennan kanssa kahteen tarhaan vedet, missä ämpärit olivat tyhjillään.

Fampula sai vielä ihan uuden riimun päähänsä lenkin päätteeksi!
Janinalla on viikon liikuntakielto, joten joudun nyt itse pääosin varmaankin liikuttamaan Fannia. Vuokraajatyttö tulee torstaina, jolloin esittelen hänelle paikat ja kaikkien tavaroiden sijainnin :)


perjantai 17. tammikuuta 2014

Talvipakkaset & sänkkärit!

Hiiop, täällä taas! Nyt onkin pidellyt aikalailla hyvin pakkasta ilmassa ja autonkin ikkunoita saa skrapata joka aamu hullunlailla tuolla kylmässä. Ihme, että tuo meikäläisen punainen pyörillä kulkeva laatikko on lähtenyt käyntiin kun viime talvena ei oikein tahtonut olla työkykyinen kaveri. Toppaloimikin on taas kaivettu laatikoiden uumenista käyttöön, sekä topparatsastushousut ja -kengät. Hennalta sain vielä sellaisen kypärämyssyn osana synttärilahjaani (synttärini olivat 8.1) ja nyt olen täysin valmis talven tuloon! Paitsi tosin pakkasrasva nassukalle uupuu vielä varustosta.

Edellispäivänä, keskiviikkona, lähdin Hennan kanssa tallille siinä yhden aikaan päivällä samalla noutaen Fannille uudet kengät ja karsinaan uuden suolakiven. Pakkasta oli, muttei kuitenkaan niin hirveän paljon, jotakin -11 näytti mittari tallin pihalla.

Tehtiin iltatalli valmiiksi ja varustettiin hevoset kera ratsastusloimien sekä juotettiin ne, jonka jälkeen päätettiin lähteä köpöttelemään sänkkärille päin.

Oltiin tehty jo hyvät alkukäynnit sänkkärille mentäessä, joten aloin ravailemaan Fannin kanssa sänkkärille päästyämme. Neiti oli ensin kovin tuulitunneli -päällä eli kaikki mitä siltä pyysin, meni toisesta korvasta sisään ja toisesta vielä kovempaa vauhtia ulos. Kaahasi kirahvina allani. Tein sen kanssa ympyröitä ja pysähdyksiä jonkin verran. Laukan jälkeen se alkoi hieman rentoutumaankin ja kuunteli paremmin kuin alussa. Mentiin noin 20 minuuttia sänkkärillä, jonka jälkeen lähdettiin vielä tekemään loppukäynnit pidemmän maaston kautta takaisin tallille, jolloin neiti osoittautui oikein mukavaksi ja sain kävellä pitkin ohjin sen kanssa. 



Jalkakäytävää tullessamme, jostain ohi menevästä autosta kuului pamahdus, jota hevoset sitten aika ruhtinaalisesti säpsähtivät, mutta muuten onnistunut lenkki. Jouduin myös loppumetreillä kiskomaan Fannilta takakengän irti, kun se oli niin pahasti enää parilla naulalla kiinni hyvin heikosti kaviossa ja oli kääntynyt ihan vinksalleen.

Fanni oli aika hikinen lenkin jälkeen, joten kuivattelin sitä jonkin aikaa, jonka jälkeen heitin toppaloimen selkään, juotettiin hevoset ja päästettiin ne vielä muutamaksi tunniksi takaisin pihalle.

Mulla oli varpaat jo aivan umpijäässä, sillä eihän mulla ollut jalassa kuin syysratsastuskenkulit, ja niissä kun ei paljon vuorta ole niin.... aih, voitte vaan kuvitella!

Eilen, eli torstaina, oli kengittäjä tulossa laittamaan Fannille uudet monot jalkaan. Lähdin tallille parisen tuntia aikaisemmin, jotta kerkeän käydä liikuttamassa Fannin ennen pimeää. Tallille päästyäni, halusin välttämättä talviratsastuskenkäni auton takaluukusta, mutta takaluukun lukko oli jäässä eikä auennut koko luukku. Päätin sitten muina miehinä kaataa yhden takapenkin ja kömpiä tavaraa täynnä olevaan takaluukkuun. Voin vaan kuvitella mikä näky olin kun olin yläkroppaani myöten takaluukussa, takapuoli pystyssä, kaksiovisen autoni takapenkillä... toivottavasti kukaan ei nähnyt :D Sain onnellisesti kenkäni kuitenkin sieltä, vaikka tosin mulla oli hieman vaikeuksia saada itseni möngerlertyä ulos sieltä takaluukusta!

Kun vihdoin kaiken sähläämiseni jälkeen pääsin talliin asti, tallityöt oli jo tehty. Lakaisin vain käytävän sekä täytin heinäsäkit, jonka jälkeen varustin tammuskan lähtökuntoon.



Lähdin menemään sänkkärille päin. Fanni kyttäili kaikkea mahdollista ja liikkui tosi jännittyneesti alkumatkana, joten höpöttelin sille kaiken maailman lässytyksiä, jotta se rauhoittuisi hieman ja sainkin sen rauhoittumaan edes vähän. Mietin vain kuinka moni ihminen jossain pihoilla on kuullut meikäläisen lässytykset ja naureskellut puiden takana, haha! Jouduttiin menemään ihan pientareella puuttuvan takakengän takia kun oli suhteellisen liukasta. 
Eräässä ylämäessä neiti teki stopin ja vaikka kuinka sitä kannustin pohkella ja ääniavuilla eteen, se vain lähti peruuttamaan ojaan, joten päätin, että on turvallisempaa nousta alas ja taluttaa tammuska mörköjen ohi. Vaikkakin maastakäsin kuljin sen kanssa, se pysähteli kyttäämään kaikkea parin metrin välein, mutta sain sen kuitenkin aina liikkumaan eteenpäin. Pelottavaksi möröksi osoittautui työmiehet, jotka rakensivat jonkinnäköistä maatiloiden peltistä hökkelöä ja hakkailivat vasaroilla sitä oikein antaumuksella ja joku konekin siellä taisi päristä mukavasti. Kerran Fanni säpsähti oikein kunnolla ja lähti pyörimään, mutta päästiin "mörköjen" ohi kuitenkin ihan turvallisesti, jonka jälkeen hyppäsin takaisin selkään ja ratsastin sen sänkkärille.

Hetken sänkkärillä käveltyäni ja taivuteltuani tammaa, aloitin ravailun. Ravailin paljon paljon voltteja ja pääty-ympyröitä edelleen koittaen saada sisäpohjetta toimimaan ja kyllä se sieltä silloin tällöin onnistuikin hyvin. Fanni oli ihan ok ratsastaa, vaikka se välillä koitti "juosta alta". Käynnissä saatiin jo kivasti takakoivet tallista alle, mutta ravissa vain hetkittäin. Laukkasin myös muutaman kerran ympyröillä ja laukka pysyi oikein kivasti rauhallisena, eikä mennyt kaahotukseksi. Meillä on vaan ongelmana tuo kun F "kaatuu" aina sisälle laukassa... sitä täytyy kitkeä pois vielä oikein urakalla. Laukan jälkeen ravikin oli tosi kiva, rauhallinen ja alkoi neiti taipumaankin kivasti. 

Fanni alkoi olla sen verran hikinen ja mun naama jäässä, että päätin noin puolentunnin sänkkäriväännön jälkeen lähteä tepastelemaan takaisin tallille päin odottelemaan kengitystä. Matka takaisin meni tosi kivasti ja oikaisin parin pellon poikki, jottei tarvinnut mennä koko matkaa liukkaalla tiellä ja niin pitkää matkaa.

Takaisin tallille päästyäni oli Nosse jo käytävällä valmiina odottamassa kengitystä, sillä se oli tarkoitus kengittää ennen Fannia, joten jätin Fannin pihalle kiinni siksi aikaa. Kengittäjä ei ollut vielä tullut, mutta kun sain Fannilta suitset pois päästä, hän tulikin pihalle. Vein Fannin pihalta Nossen karsinaan siksi aikaa (tallimme suhteellisen ahdas), jottei mun tarvinnut häärätä keskellä kengitystilannetta purkaessani Fannia. Varusteiden purkamisen jälkeen harjasin neidin, heitin sille linimenttiä jalkoihin ja pyyhkeen niskaan hiukan kuivattamaan sitä sekä annoin sille vettä. 
Siellä se murjottaa :3
Fannin kengitysvuoroa odotellessani kannoin muutaman olkipaalin sisälle, selailin Facebookkia sekä rapsuttelin ja kuvailin Fannia. Onnistuin ottamaan videonkin, mutta kun en saanut sitä käännettyä oikein päin ja sen jälkeen kun koitin sitä sellaisenaan ladata, blogger herjasi virhettä... 




Nossen ollessa valmis, vein Fannin käytävälle ja Nosse pääsi omaan karsinaansa mutustamaan heiniä sekä laitoin kuivatuspyyhkeen kuivumaan patterin viereen. Odottelin siinä vain sitten kengityksen valmistumista ja napsaisin pari kuvaakin. Kun Fanni oli valmis, maksoin kengittäjälle sovitun summan ja päästin Fannin karsinaansa ja heitin vielä molemmille hevosille iltarehut sekä siivosin kengitysjäljet.

Niin pirteän näköinen kengitettävä.




Tänään pidettiin Fannilla vapaapäivä.