Lisää muuttotohinoita!

Lupailin kirjoitella tänään postauksen lauantain ja tämän päivän heppailusta ja muuttotohinoista (ja ehkä jopa jostain muustakin). 

Perjantaina kolme kaveriani tulivat Kotkasta tänne ja mahduttauduttiin tänne yksiöön neljästään. Hieman ahdasta oli siis, mutta eipä me annettu sen häiritä. 

Lauantaina huonosti nukutun yön jälkeen, koska oltiin vielä perjantai-illalla läheisessä pubissa ottamassa muutamat hassut juotavat, noustiin kaverini Sennin kanssa ylös kymmenen maissa. Jätettiin pari kaveria sitten tänne luokseni nukkumaan ja me suunnistettiin hakemaan Henna kotoaan, jonka jälkeen mentiin meidän äitille ja jätettiin mun auto sinne. Hypättiin äitin kyytiin ja lähdettiin hakemaan traileri lainaan, jonka jälkeen soitettiin Nikille, että lähdettiin ajelemaan kohti Odin tallia ja hakemaan poikaa. Perille päästyä äiti venklasi meidän avustuksella trailerin pihassa niin, että saadaan ruuna kyytiin ja lähdettyä pihasta nokka edellä. Niki toi Odin Hennalle narun päähän ja me alettiin lastaamaan herraa kyytiin, jonka aikana Niki pakkasi autonsa Odin tavaroilla. Aluksi ei olisi konin kopukka halunnut tulla laisinkaan tuohon pieneen kuljetusvälineeseen, mutta ruualla, parin ihmisen avustuksella ja liinalla saatiin se sinne. Lähdettiin ajelemaan meidän tallille ja poika matkusti kiltisti auton perässä. 

Perille päästyämme, jätettiin auto hiekkatien reunaan, sillä siitä on paljon helpompi lähteä, purkaa tai lastata hevonen kyytiin. Niki ja poikaystävänsä eivät olleet tulleet vielä, koska kävivät hakemassa rehusäkin Odille, joten me alettiin äitin, Sennin ja Hennan kanssa purkamaan ruunaa ulos. Minä olin narun päässä ja muut rampin vieressä. MUTTA MITÄ? Odi ei peruuttanut ulos trailerista, ei sitten millään ihmeelläkään! Vaikka työnsin kaikin voimin sitä ryntäistäkin ja naru turvan ympärillä antamassa hieman painetta. Ei kun ei. Hennakin koitti saada poikaa peruuttamaan ulos, mutta heti parin taakse astumisen jälkeen se siirtyi taas takaisin eteenpäin sisälle koppiin. Pian Nikikin tuli paikalle sekä tallinomistajamme ja hänen isänsä. Kaikki yrittivät saada hevosta ulos vaunusta, mutta ei toivoakaan vaikka siirrettiin väliseinäkin sivuun. Odi yritti kääntyä trailerissa, mikä tosin oli yhden hevosen, sekä tulla vain eteenpäin. Haettiin liinat kehiin noin vartin yrittämisen jälkeen. Tallinomistajamme isä oli trailerissa ja minä, tallinomistajamme ja Nikin poikaystävä liinojen päässä. Laitettiin liinat siis riimun sivuille kiinni ikäänkuin ajo-ohjiksi. Sitten ei auttanut muu kuin vetää hevonen kaikin voimin ulos kopista ja yksi työnsi sisällä ryntäistä. Kyllähän se sieltä tuli sitten - vauhdilla. Heti rampille päästyään kääntyi sivuttain, jalka lipesi rampilta ja hyvässä lykyssä olisi hevonen kyllä ollut selällään ojassa, mutta onneksi meidän tuurilla ei. Rojahtamisen jälkeen se hyppäsi kaiketi rampin päältä yli tai jotain muuta vastaavaa ja otti muutaman laukka-askeleen vetäen meikäläistä ja tallinomistajaa liinojen päässä, mutta pysähtyi kuitenkin ja rauhoittui kun irroitettiin liinat, höpötin sille ja taputtelin poikaa kaulalle. Kaikki kävi niin nopeasti, ettei kukaan oikeen saanut käsitystä mitä siinä tapahtui. Kaikki päättyi kuitenkin lopulta hyvin ja Niki vei Odin talliin karsinaan tutustumaan Hessuun eli saivat haistella toisiaan karsinoista. Me Hennan ja Sennin kanssa siivottiin talli ja laitettiin iltasapuskat karsinoihin valmiiksi sekä täytettiin heinäpussit, jonka jälkeen haettiin Nosse ja Fanni tarhasta ja laitettiin ne kuntoon. Mentiin viereiselle sänkkärille, jonne Henna ratsasti Nossen ja me tultiin Sennin kanssa jalkaväkenä perässä kera Fannin, joka ihmetteli hirmuisesti traileria. Äitikin saapui katsomoon pellonreunalle Sennin seuraksi, kun itse ratsastin ensin neidillä. Se oli kovin energinen ratsastaa ja mullakaan ei oikein mielenkiinto riittänyt alkaa väkertämään ja pyytää siltä paljoa, joten se vain oli sellaista volttien tekemistä, ravailua, kävelyä ja laukkaa. Päästin Sennin selkään kun olin itse ratsastanut itseni hikeen ja Senni saikin Fannin menemään tosi kivasti! Ihmettelin itsekkin, vaikkakin se taas ravissa ja laukassa koittikin kaahata kuin formula. Mentiin sellainen abouttiarallaa 45 minuuttia ja sitten mentiin purkamaan hevoset ja ne pääsivät tarhaan kera linimenttikoipien. Eipä tuossa päivässä oikein muuta ihmeellistä. Käytiin palauttamassa vielä koppi sinne mistä se lainattiinkin, Henna hyppäsi Nikin kyytiin ja me Sennin kanssa haettiin mun auto äitiltä ja suunnattiin takaisin viihdyttämään miesväkeä luokseni mäkkärin kautta tietenkin. Kävin vielä hakemassa iskän töistä ja annoin sen mennä mun autolla kotiin kun lupasi palauttaa sunnuntaipäivällä. Illalla suuntana olikin Turun yöelämä, kun nämä kaverini eivät ikinä ole siellä olleet ja olihan meillä ihan superkivaa :)

Sunnuntaina eli tänään omistin suhteellisen hyvän kohmelon eilisyön jäljiltä ja luulin synnyttäväni suun kautta. Makoilin vaan sängyssä ja hörpin hiukan kahvia. Kaverini pakkasivat tavaroitaan ja makoilivat myös. Ovikello soi siinä iltapäivällä ja sehän olikin isukki, joka toi mun auton takaisin, joten heitin sen sitten töihin. Samaan aikaan lähtivät myös nämä viikonloppuvieraat ajelemaan kotia kohti, oli kyllä ihan mahtavaa kun jaksoivat lähteä tänne asti ja meillä olikin hauskaa senkin edestä.

Illalla menin Hennalle ja hyppäsin sen kyytiin, jonka jälkeen porhallettiin tallille katsomaan ja auttamaan Hessun ja Odin totuttamista samaan tarhaan. Odi oli tarhannut aamulla yksin Hessun tarhassa ja Fanni ja Nosse toisella puolella, meillä siis tallilla kaksi tarhaa. Hessu oli pihalla silloin kun tultiin tallille ja Odi sisällä. Tallinomistajamme kävi hakemassa poninsa Hessun tarhasta ja laittoi sille suojat ja kuonokopan päälle ja Niki laittoi suojat Odille. Hepat päästettiin tarhaan ja alettiin seurailemaan mitä siitä tulisi, koska Hessu osaa pomottaa hyvinkin paljon ja puolustaa omaa tilaansa. Tämä kaksikko ei siis ole ollut kontaktissa muuten, kuin viereisissä karsinoissa tallissa. Fannin olin hakenut sisälle täksi aikaa ja Nosse oli lähdössä toisen ylläpitäjän kanssa lenkille, jotta saadaan tilanne pidettyä hieman rauhallisempana. Kaikkien onneksi ruunat tulivat toimeen keskenään, vaikkakin hieman takajalat saatoi välillä heilahtaa, korvat mennä luimuun ja kiukkujuoksua tarhassa. Päästin Fanninkin sitten pihalle ja se tuli aidan viereen töllöttämään kaksikkoa ja hirnui välillä lenkille lähteneen Nossukan perään. Poikia ei pahemmin nainen aidan vierustalla kiinnostanut, välillä oli kiva käydä nuuskimassa naisen tuoksua kuitenkin. Hessu ilmeisesti hieman suojeli Fannia, kun ei olisi päästänyt Odia nuuskuttelemaan tammuskan kanssa. Selvittiin siis ongelmitta ja ruunakaksikolta purettiin turvavarustus pois, jonka jälkeen saivat jäädä tarhailemaan keskenään ja me suunnattiin takaisin Hennan kanssa niille. Hörppäsin siinä vielä kaffet ja pörhälsin punaisen laatikkoautoni kanssa kotiin kiukuttelemaan liian nopeasti mennyttä viikonloppua.

Koittakkee kestää tekstipostausta ilman kuvia :(

Odys & Niki bloggaa