sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kisat !

Tänään koitti se päivä, mitä ollan jännitetty tässä ainakin viikon verran; koulukilpailut sekä mätsäri. Ei niissä muuten mitään, mutta mukana oli myös tättähäärä Fanni!

Suunnattiin siis aamulla kahdeksaksi tallille kokoonpanolla minä, iskä, Janina sekä äiti. Henna olikin jo siellä. Meidän aikataulu suunnitelma meni näin:
  • Lähtö äidiltä klo 7:30
  • Tallilla noin klo 8:00
  • Lähtö tallilta klo 8:30
  • Perillä kilpailupaikalla klo 9:30
  • Kilpailut alkavat klo 10:30

Hepat vain tarhasta syömään rehut ja samalla letkutettiin mudat pois kintuista, harjattiin suurimmat pölyt pois, vaihdettiin nahkariimut päähän ja kuljetussuojat koipiin. Muut kantoivat kaikki loput tavarat autoon sillävälin. 
Ei muutakuin hepat kyytiin! Ainiin, miten Fanni menee traileriin? Eihän meillä ollut minkäänlaista ongelmaa siinä. Nosse kipitti ensin koppiin, jonka jälkeen vein Fannin ja ensimmäistä kertaa suoraan ilman kiukutteluja! JESJES! Josko se nyt alkaisi oppimaan, ettei se olekkaan niin pelottavaa. Oltiin siis aikasessa meidän aikataulusta.
Minä ja Henna hypättiin iskän kyytiin pakettiautoon, jonka perässä oli siis koppi ja äiti ja Janina ajoivat meidän perässä henkilöautolla.
Pollet matkustivat oikein nätisti ja käytiinkin siinä matkan varrella hakemassa aamupalaa eräältä huoltoasemalta ja käytiin vessassa, kun tosiaan oltiin aikasessa meidän aikataulusta.
Kun päästiin kilpailupaikalle, oli siellä meidän lisäksi vain kolme traileria ja ihmisiä tuli sitten pikkuhiljaa, jotkut hyvissä ajoin ja jotkut viimetipassa. Käytiin ilmoittautumassa kansiliassa ja maksamassa lähtö- ja osallistumismaksut, jonka jälkeen laitettiin hepoille suitset päähän ja otettiin ne ulos trailerista. Kumpikin onnistuneesti ja rauhallisesti. Fanni hieman ihmetteli maailman menoa ja halusi tarkastella kaikkea mahdollista. Taluttelin sitä hiukan siinä parkkipaikalla, kun siinä vielä oli reilusti tilaa. Otettiin hepoilta kuljetustamineet pois ja harjattiin ne kunnolla.
Siinä sitten istuskeltiin, käveltiin ja muuta sen sellaista odotellessa. Noin puoli tuntia ennen mätsärin alkua mentiin ulkokentälle hieman verkkaamaan. Fanni pelkäsi aitoja, kyttäsi tarhassa olevia poneja, hyppäsi pystyyn ja näin poispäin. Joskus häpeän tuota elukkaa. Katseltiin sitten yhdessä näitä mörköjä ja lopulta Fanni totesikin etteivät ne tuollaista konimusta raatele elävältä. 
Mätsärin alkaessa meni Henna ja Nosse odottamaan maneesiin omaa vuoroaan, kun käytätönä oli, että maneesissa on arvosteltava pari ja odottamassa "verkkapäässä" seuraava pari. Hennalla ja Nossella siis numero 3, parinaan tinkeri. Itse tulin maneesiin Hennan arvostelun aikaan, onneksi, koska Fanni huusi tuskissaan Nossea, pikku hölmö! Maneesi tosin oli aika jännä paikka ja katsomopäädyssä oli kaikkea hirmu pelottavaakin, kuten ihmisiä ja niin pois päin. Henna ja Nosse saivat sinisen ruusukkeen omasta kehästään.
Sitten olikin meidän vuoro parinamme shettisruuna (hieman on erilaiset rodut). Fanni ei oikein mattanut seistä paikoillaan ja huuteli Nossea, mutta minkäpä sille voi. Käynnissä esityksessä se meni ihan kivasti, ravissa tuntui etttä hyppää niskan päälle. Loppujen lopuksi ihan ok ja saatiin yllättäen sininen ruusuke. 
Sinisten kehässä neiti olikin jo rauhallisempi kun Nossekin näkyi siellä, vähän oli kiva kuitenkin jutella muiden karvakorvien kanssa. Fanni eikä Nosse, kumpikaan sitten päässyt punaisten kehään. Saatiin kuitenkin ihan hyvä arvostelu, ainakin omasta mielestäni.

Arvostelu
  • Ryhdikäs, ilmeikäs pää
  • Hyvä asentoinen kaula
  • Suora lautanen
  • Tahdikas käynti
  • Tänään vaikeuksia ravin tahdikkuuden kanssa
  • Riittävä luusto, kiverä (?) kinner.
Siellä oli mörköjä!

Vas. Henna & Nosse ja me ihmettelemässä poneja.


Ootellaan meidän vuoroa ja katsellaan Nossea.


Kun ei voida olla herkeäkään säätämättä...

Mätsäreiden jälkeen Henna ja äiti lähtivät hakemaan meille ruokaa, kun ei oltu oikein koko päivänä syöty kunnolla mitään ja me jäätiin iskän ja Janina kanssa kisapaikalle. Hetken aikaa hepat saivat kävellä ja levätä, jonka jälkeen vaihdettiin niille toiset suitset ja satulat niskaan. Odoteltiin vielä äitin ja Hennan tulo, jotta sain kengät autosta, jonka jälkeen mentiin verkkaamaan ulkokentälle, jossa tapahtui verryttely. Janina ja Nosse olivat lähtölistassa toisia ja itse olin viides. 
Fanni ei pelännyt verkassa enää aitoja tai muuta, vaan kulki ihan nätisti ja haki aina käynnissä hetkeellisesti koivet kunnolla alle. Se oli ihan kiva verkata, vaikka luulin, että menisi pipariksi koko homma verkasta lähtien!
Valitettavasti en nähnyt Janinan suoritusta, koska olin verkassa tuolloin ja Janinan jälkeen menin odottelemaan maneesiin verkkapäähän vuoroani. Vihdoin se sitten koitti, mitä ollaan jänskätty kauan; meidän suoritus! Mielessä pyöri vain kysymykset "Entä jos se ei liiku tai entä jos se kaahaa? Hyppii pystyyn tai pukittaa? Peruuttaa tahtomattani? Pelkää jokaista nurkkaa?". Noh, alku meni ihan suhteellisen hyvin ensimmäiseen keskiympyrään asti, kunnes Fanni pelkäsi maneesin reunaa, vaikka sen ohi oli kuljettu jo muutamaan otteeseen mätsärissä, joten se kulki aivan vinossa! Pysähdys oli liian hätäinen, koska neiti ei halunnut kunnolla pysyä paikallaan ja arvostelussakin lukee "ei seisonut" tms. Se pelkäsi tuomarien pöytää, yritti oikoa ja nostaa laukkaa sekä puski eteenpäin kun Puuha Peten traktorit. Voi juku! Noh, mutta se ei kuitenkaan temppuillut sen enempää ja kyllä nyt saa olla ihan tyytyväinen, että se toimi näin hyvin ensimmäisissä kisoissa, vaikka olikin vähän raukkis. Muistin kuitenkin radan ja se meni suhteellisen hyvin. Prosentit meillä oli 55,5%, mitkä nyt mun mielestä ainakin ihan hyvät sinänsä kun kyseessä oli Fannin ihka ensimmäiset kilpailut elämässään ja tuohon sen aktiivisuuteen vedoten. Joitain juttuja kyllä mietin arvostelussa, mitkä ei pidä MINUN mielestäni paikkaansa, mutta näkökulma kullakin. Näitä siis "äkäinen" radalle tullessa, ei kävele vaikka mun persuksissani käynti kyllä tuntui ja niin. Ja tämä kielen heittäminen onkin se meidän suuri kompastuskivi, kuten arvostelussa lukee "kieltä ulos > ei toimi takaa" . Ehkä me vielä joskus saadaan paremmat tulokset, paljon treeniä tarvitaan vain ja nyt ollaan toistaiseksi tyytyväisiä tähän :)


Ravurin retale..



Tässä siis pelätään maneesin reunaa ja kuljetaan täysin vinkkelissä....

Miedän suoriutuksien jälkeen pakattiin tavarat autoon ja haettiin arvostelu. Vaihdettiin polleille riimut päähän, lastattiin ne (taas Fanni tosi hienosti ensimmäisellä kerralla!) traileriin ja suunnistettiin takaisin tallille.
Perillä molemmat hepat saivat kylmäyssavet koipiin, toiset huonommat riimut päähän ja pääsivät laitumelle popsimaan heinää. Tyhjennettiin trailerista ja autosta kaikki tavarat pois sekä siivottiin se. Henna ja poikaystävänsä lähtivät viemään traileria ja autoa pois, iskä kotiin ja minä, äiti ja Janina äitille. Latasin kuvat muistitikkuuni, nappasin tavarani ja suuntasin kotiin. 
Josko sitä nyt pääsisi suihkun kautta sohvalle köllöttelemään, tekisi aika hyvää! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti