tiistai 31. tammikuuta 2012

Myydään!

Eli ajattelin nyt tänne laittaa vielä ht-netin markkinoiden lisäksi nämä mitä meillä olisi myynnissä kun ei ole käyttöä.

- Musta FULL-kokoa oleva martingaali, hieman käytönjälkiä saattaa löytyä, mutta toimittaa virkaansa samalla tavalla kuin uusi!        HP.  7e



- Kingston-merkkiset mustat gramaanit, nahkaa ja nylonnarua pikalukoilla. Moitteettomassa kunnossa, vain vähän käytetyt.      HP. 13 e



- Ruskeat Jackson-merkkiset suitset, kokoa X-FULL. Vain muutaman kerran käytetyt,  samassa kunnossa kuin ostettukkin. Myydään koska meille liian isoksi todetut. Uutena maksettu 65e, NYT HINTANA 40e  (sisältää myös alaturpiksen, jota ei kuvassa ole)




Eilen juteltiin äitin kanssa, että varataan meille keväällä maastakäsittelytunti ja ainakin yksi valmennus. Päästään vähän erilaiseen rytmiin kun nyt, ja jos ensi kesänä koitettaisi mennä johonkin raviohjelmaan. Kaikki kuitenkin aikanaa ja hevosen ehdoilla. Maneesille olisi tarkoitus tässä jossain vaiheessa myös mennä vääntelemään ja kääntelemään ja hyppäämään, kunhan saadaan hommattua se satulavyönpidentäjä meidän panssarivyöhön :)

maanantai 30. tammikuuta 2012

Ihme kyllä, mukava maanantai !

Aika mahtava päivä ollut, heräsin vasta joskus kahden maissa ja laitoin päivällä lohifileitä ja suikaleperunoita uuniin sekä putsasin Fannin toiset jalustinhihnat ja pesin jalustimet. Onnistuin myös viemään kaapinovessani varmaan viikon roikkuneet martingaalit, riimun ja suitset autotalliin.



Kun äiti tuli kotiin, lähdettiin käymään tallilla. Minä siivosin karsinat ja tein taas iltatallin valmiiksi. Janina meni silläaikaa kävelemään Fannin kanssa pellolle, taasen joutui ratsastamaan otsalampun valossa kun oli jo ihan pimeää. Itse ratsastin sitten kun olin tallityöt saanut tehtyä. Ravailin jonkin verran, mutta neiti oli aika vauhdikkaalla päällä taas. Rohkenin nostaa laukankin tälläkertaa siinä pienellä peltoläikällä, nousi muuten todella hyvin, eikä ollut kaahottamista vaan meni reippaasti, mutta ei liian reippaasti. Olen ylpeä siitä tänään. Menin vain jonkun 20 minuuttia itse + Janinan ratsastus, koska oli todella kylmä, -17,5 astetta pakkasta, hyi. Itse olen kesäihminen ja vihaan talvea koko sydämmestäni. Ennenkuin lähdettiin tallilta, heitettiin kaikki hepat sisälle kun oli jo tosi pimeää ja kylmä.

Ei se halunnut uimaan :(
Nappasin tallilta mukaan satulan, jalustimet, jalustinhihnat ja kaksi satulavyötä, jotka Janina sitten tuossa vielä tallilta tulon jälkeen puhdisti kun minä yritin paistaa lettuja. Liesituuletin ei toiminut, kämppä täynnä savua ja letut ihan mustia, musta ei ainakaan kokkia tule. Äiti sitten suostui paistamaan loput, jotta saatiin edes normaaleja ja hyviä lettuja. Itse menin saunomaan sillävälin.

Todella mukava päivä ollut, mutta kuvia en tänään saanut kun oli niin pimeää. Aivan, kuvista tulikin mieleen sen verran, että pahoittelen kuvien laatua kun ovat suhteellisen huonolaatuisia, tuolla Canonin digikameralla ei oikein mitään loistokuvia saa ja osa on myös videolta napattuja, ja toiseksi pahoittelen sitä, että ilmeisesti olen laittanut samoja kuvia välillä postauksiin, tästä edespäin sitten tarkistan:)

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Elä unelmaasi nyt - eikä sitten joskus.

Perjantai-lauantai meni mukavasti,. muutama kaveri meillä saunomassa, katsomassa leffaa, laulamassa singstaria ja jne. Tuli valvottuakin aamuyöhön asti, ja heräsin lauantaina siinä 11 maissa, hippasen kyllä väsytti. Siinä sitten lauantaiaamun siivoillessa, pyykkiä pestessä ja kahvia juodessa tajusin, että munhan pitää mennä iskälle syömään ja sieltä tallille. Noh, niimpä tein. Iskä oli tehnyt tosi hyvää nakkikeittoa, ja syömisen jälkeen lähdettiin tallille minä, Janina ja iskä tietenkin kun meidät sinne vei.

Hiekkakuopilla 2011, Janina selässä

Fanni tuli taas tarhan portille vastaan, ilmeisesti oppinut tavoille vihdoin ja viimein. Hain sen tallin katokseen jälleen kiinni ja annettiin pari porkkanaa, no siitähän se riemu vasta alkoi kun neiti halusi lisää kokoajan ja tökki turvallaan ja pyysi etukaviolla, mutta rauhoittui lopulta kun älysi, ettei kukaan mitään antanutkaan. F:llä oli laitettu toppis (oikeasti tallitoppis) päälle tarhaan, hitto vie kun ei ole ulkotoppista ja sekin pitäisi kiireesti ostaa. Kunhan tässä pääsisin sinne työharjoitteluun päiväkotiin, niin saisin työkkärin kautta päivärahaa tms. Sitten kyllä ostan kaikkea kivaa neidille, kun uusin Hööksin lehtikin tuli ja kuolasin sieltä köyhänä kaikkea hienoa, tarpeellista ja tarpeetonta.
Noh, mutta palatkaamme taas takaisin asiaan. Janina harjasi Fannin ja laittoi sille putsit ja jännesuojat etusiin, ja hivarit takasiin. Minä puolestaan varustin loput, ja pistin vielä ratsastusloimen kaupanpäälle neidille.
Mentiin taas pellolle ratsastelemaan, Janina ratsasti ensin, vain käyntiä, mutta yksin ja meni todella hienosti. Täytyy vain olla ylpeä molemmista, Fanni kulki nätisti ja rauhallisesti ja Janina puolestaan uskaltautui menemään yksin! :)  Käskin Janinan taivutella Fannia ja tehdä sen kanssa kaikenmaailman kiemuroita, ja hyvin näytti menevän. Hyppäsin itse selkään kun Janinan varpaat huusivat hoosiannaa, kuten minunkin, mutta silti. Kävelin ensin hetken neidin kanssa ja tein voltteja. Nostin ravin, mutta sehän oli sitten kauheaa kaahottamista, mutta ravasin hetken vain "kenttää" ympäri kunnes laskin taas käyntiin, koitin taas ratsastaa mahdollisimman paljon istunnalla, joka toimi yllättävän hyvin tällä kertaa. Päätin nostaa jalustimet kaulalle ja reenata myös omaa tasapainoani. Fanni meni kyllä mielestäni paremmin ravissa kun en hytkynyt siellä selässä jalustimien kanssa, tosiaan osaan hyppiä joskus kuin villikani siellä satulassa jalustimet jalassa.... Tein ravissa ympyröitä ja taivuttelin neitiä, kulki ihan kivasti takapääkin alla aika kauan. Kuvia olisin tuosta halunnut, mutta eiköhän kameran muisti mennyt täyteen silloin kun Fanni alkoi kulkemaan hevosenlailla. Lopuksi kävelin vain loppukäynnit pitkin ohjin ja iskä talutti F:n takaisin tallikatokseen. Neiti oli jo päässyt hieman hikiseksi, joten heitin selkään fleecen ja toppiksen (tai no, tallitoppiksen...) ja heitin takaisin tarhaan.


Fanni 2010, samana päivänä otettu kun tuli meille.

perjantai 27. tammikuuta 2012

Liian usein paljon kaunista sanomatta jää.


Surkea olo, taisin juuri menettää parhaimman kaverini. Miksi pitää riidellä niin turhista asioista, ja sitten kaikki paisuu kaksi kertaa suuremmaksi ja riita vaan kasvaa. Kai se tästä vielä hyväksi muuttuu?

Noh, empä jaksa teille sen enempää "angstata", joten siirrytään taas karvaisempiin asioihin, eli Fanniin. Menin eilen isin kyydissä tallille siskoni ja isäni kanssa, yllättäen iskä oli taas käynyt ostamassa "vähän" porkkanaa ja kun Fanni näki jälleen porkkanapussit se tuli vauhdilla tarhan portille Selssi-ponin kanssa. Iskä antoi hepoille muutamat porkkanat ja Janina haki F:n pois tarhasta ja laittoi tallin katokseen kiinni. Harjattiin Fanni ja Janina laittoi sille suojat. Kauhea turvalla tökkiminen ja kaviolla pyytäminen jatkui taas jälleen, kun Fanni tiesi, että jollain meistä on sitä porkkanaa. Annettiin kyllä sitten pari sille ja Janina pisti neidille suojat. Meillähän siis käytetään etujaloissa jännesuojia ja putseja, koska neiti potkii takasilla etuset auki. Takasissa on hivarit, kun Fanni hivuttaa jokseenkin paljon, ainakin suojia katsomalla huomaa. 
Olin juuri hakemassa suitsia ja satulaa tallihuoneesta kun outo sellainen pakettirekka ajoi tallinpihaan, moikkasi mulle ja huusi "tuleeko kaksi?", minä tyhmänä vaan tuijotin ja kysyin, että kaksi mitä. Mies olikin se porkkanamies, joka tuo niitä isoja porkkanasäkkejä. Kävin sitten hakemassa sieltä kaksi säkkiä, maksoin ja vein tallihuoneeseen. 
Fanni oli varustettu ja mentiin laitumelle ratsastamaan, siskoni päätti mennä yksin (yleensä menee talutuksessa tai liinassa), mutta kun Fannineiti päätti tehdä ihmeellisen loikan, Janina halusi taluttajan. Minähän siinä lumihangessa sitten aikani rämmin, kunnes isi sanoi voivansa taluttaa. Eipä Janina kyllä kauaa ratsastanut, joten minä hyppäsin itse selkään ja aloin taivuttelemaan F:ää ympyröillä. Ei oikein osannut neiti taas keskittyä mihinkään ja vauhtia olisi pitänyt olla vissiin 100km/h Fannin mielestä, tosin itse en ollut samaa mieltä. Teki ihme loikkia, hyppi pystyyn jne. Vauhdikas päivä oli. Eipä tuosta ratsastuksesta oikein muuta ole sanottavaa.
Loimitin Fannin fleecevuorellisella sadeloimella ja kaulakappaleella ja laitoin takaisin tarhaan kun olin kaviot putsannut. Lähtee muuten hyvin jäät kaviosta kun on lenkiltä tullut, lieneekö siitä, että hevonen on niin lämmin?
Mutta juu, eilen en kerennyt kirjoittamaan, kun onnistuin saamaan kahdesta koneesta netin katkeamaan ja kaikki kuvatkin on nyt niillä koneilla, joten yritin penkoa tämän olohuoneen läppärin kansioista joitakin vanhoja kuvia.

Janina ja Fanni

Talvi 2010

Talvi -10

Mamman kulta !



keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Masentava keskiviikko.

Onneksi tämänkin päivä on takana pian, on taas masentanu, ketuttanut ja itkettänyt lähes koko päivän. Kävin päivällä lenkillä meidän Veetin kanssa (jackrusselinterrieri), ihme edes, että lähdin kun yleensä jumitan vaan päivisin koneella tai makaan sängyssä. Tuli ainakin tänään liikuttua hiukan, jospa sitä tästä lähtien alkaisi käymään useammin lenkeillä, että pysyisi kunnossa.



Menin tänään isäpuoleni kyydissä tallille, siivosin ensin karsinat, onneksi eivät olleet kovin likaiset. Ponin karsina oli ihan jäässä kun siinä kohtaa ei ole lämmitystä niin turve jäätyy kovaksi. Laitoin iltaheinät ja vedet valmiiksi ja lähdin hakemaan Fannia tarhasta. Ihme kyllä, mutta neiti tuli portille vastaan vaikkei mulla ollutkaan mitään syötävää sille ja antoi kiinnikkin ilman mitään taistelua, kun yleensä lähtee karkuun korvat luimussa. Harjailin neidin sitten siinä tallin katoksessa, jumankekka, ei kenelläkään mitään hyvää keinoa olisi saada lumi/jää ja heinä irti kavionpohjasta?!  Ei lähde sitten muuten ei millään! Ajattelin koittaa ratsastaa riimulla ja ilman satulaa, mutta Fanni oli jotenkin säikyllä päällä niin en sitten viitsinyt edes kokeilla lähteä ratsastamaan minnekkään. Neiti oli ihan hullulla päällä, tai pelkäsi ilmeisesti jotain, katseli metsään päin ja hörisi ja oli ihan sekaisin, hyppäsi narun päässä myös pystyyn. Kun vein F:n tarhaan se lähti kauhealla vauhdilla juoksemaan, mitälie oli sitten nähnyt. Kyllä siinä itelläänkin mielikuvitus alkoi hieman laukkaamaan kun oli pimeää ja hevonen ihan säpsynä, tuollapäinhän on vielä susiakin ollut! Menen luultavasti huomenna, jos saan kyydin tallille, muuten menen vasta lauantaina kun perjantaina ei luultavasti ole kyytiä. Tänään en mitään kuvia saanut otettua kun olin yksin ja oli jo niin pimeää. Alla jotain kesäisiä kuvia, laatu on kamala, kun on videolta otettu!






tiistai 24. tammikuuta 2012

Miksi juuri lämminverinen?

Ajattelin kirjoitella tässä tylsyyteeni siitä, miksi valitsin hevoseni roduksi lämminverisen. Teksti saattaa sisältää myös ratsastuskokemuksestani pätkiä, mutta siitä aiheesta kirjoittelen myöhemmin kunnolla.
Pienenä, kun asuimme vielä Kotkassa, ratsastin neljä- vai olisikohan ollut viisivuotiasta lämminveritammaa, jota ei voi aloittelijan ratsuksi sanoa. Kävin maastolenkeillä yksin ojiin hyppivän, ryöstävän ja pystyynhyppivän nuoren tamman kanssa, välillä ilman satulaa ja suitsia, ohjina liina kiinni riimussa. Enää ei kyllä tulisi mieleenikään tuollainen, tai, no ehkä sitten kun on aivan täysi luottamus hevoseen. Opin tämän hevosen kanssa aivan älyttömästi, opetin sitä ja se minua. Se oli elämäni toinen merkittävimmistä hevosista, siitäkin kirjoitan enemmän jossakin vaiheessa. Tässä vaiheessa jo sydämmeni suli lämminverisen rotuun, vaikka vain yhden kanssa olin ollut tekemisissä ja kerran käynyt lämminveriruunaa ratsastamassa.
Vanhempana, kun olimme muuttaneet Varsinais-Suomeen päin, löysin tallin, jossa oli 21-vuotias lv-ruuna ja suomenhevostamma, ja aloin ratsastamaan lämminveristä. Kävin upeilla maastolenkeillä sen kanssa itsenäisesti, vauhtia löytyi aina, mutta myös aina kun tarvetta, jarrut oli toiminnassa.
Muutimme kuitenkin vuoden ratsastettuani ruunaa 50 kilometriä kauemmaksi, joten jouduin etsimään itselleni taas uuden ratsun, olihan tuossa välissä sh-tammaa, welshiä ja vaikka mitä, mutta sitten löysin tallin jossa oli 3 lämminveristä ja yksi suomenhevonen. Aloin ratsastamaan pienintä lv-tammaa, koska muut eivät oikein olleet makuuni, tai kyllähän niiden kanssa kentällä käyntiä köpöttelin, mutta ei muuten. Lv-tamma oli suloinen, pieni ja luotettava maastoratsu, jolla ei kuitenkaan toiminut kuin käynti ja ravi, laukka oli räpellystä. Mulla meni sukset ristiin tallin omistajan kanssa, erittäin tyhmästä syystä, johon itse en voinut millään lailla vaikuttaa, joten jouduin lopettamaan sielläkin.

Kun sitten vihdoin vanhempani suostuivat hevosen ostoon, halusin vain ja ainoastaan lämminverisen. Etsin ht-netin markkinoilta sopivaa hevosta ja mailasinkin muutamalle myyjälle, mutta vastauksessa kerrottiin hevosen olleen myyty jo, tai että sillä on jotain jalkavikoja. Vihdoin löysin Fannin, ja siinä se, haettiin meille lämminverinen suoraan Forssan raviradan kupeessa olevalta ravitallilta. Fanni on ollut sellainen kuin sähköpostissa kerrottiin, vaikka saimme neidin todelliseen pilkkahintaan. Nyt, jos minulta kysyttäisi, että minkä hevosen haluan, vastauksena olisi jokin puoliverinen tai muu vastaava rotu, sillä kisaaminen olisi minulle suuri unelma, mutta kaikki aikanaan. Fannia en silti antaisi pois, enkä vaihtaisi toiseen. Se ei meiltä lähde kiertoon, vaa meidän omistuksessa pysyy loppuelämänsä, ellei jotain todella vakavaa pääse käymään, mutta empä usko, vanhempanikin ovat täysin samaa mieltä.



Miksi ostaa ex-ravuri?
Halusin itse lämminverisen, enkä varsaa halunnut ostaa, sillä kokemukseni ei riitä/olisi riittänyt sellaisen kouluttamiseen eikä itselläni olisi aika välttämättä siihen riittänytkään, saati sitten maltti. Halusin nuorehkon hevosen, jonka jalat kestävät vielä kunnon ratsastuksen ja hyppäämisen. Fannia kun ei olla loppuunajettu, vain muutamia lähtöjä, jolloin on huomattu, että hevosesta ei ole juoksijaksi. Miksi turhaa pistää nuori tamma monttuun vain rahan vuoksi. Todellakin on niitä pikkulikkojakin varmasti olemassa kenelle ostetaan halpa radalta tullut lämminverinen, osaamittomissa käsissä se voi olla vaaraksi ja tuskallista myös hevoselle kun ei tiedetä mitä tehdään oikein ja mitä väärin. Kuten aikasemmin mainitsin, Fanni tuli meille, koska halusin lämminverisen ja itselläni on sen verran kokemusta, että tiedän mitä teen, tai jos en, kysyn tai pyydän apua. :)

Huono laatu,pahoittelen.

Tässä tälläinen pienimuotoinen stoori miksi valitsin lämminverisen, ja vielä entisen ravurin, toivottavasti saitte selvää ja jaksoitte lukea koko höpinän. Kuvia ei oikeen tullut laiteltua, mutta seuraavassa postauksessa sitten!

maanantai 23. tammikuuta 2012

Sä oot mun oma aarteni mä pidän susta huolta

Voi jehna mikä päivä, piti mennä tänään shoppailemaan kaverin kanssa, mutta älysin sunnuntai illalla, että mullahan on vaikka ja mitä tekemistä kotona tänään. Noh, kuinkas siinä sitten kävikään... huone saman näköinen törkyluola kun eilen, Fannin tavaroita edelleen lattialla yms, eli en nähtävästi saanut siivottua. Jospa huomenna sitten ottaisin itteäni niskasta kiinni ja tekisin edes jotain muuta kun makaisin sängyssä kone sylissä. (otin siis töistä loparit viime viikon maanantaina kun ei ollut ihan sitä mitä odotin)

Fanni ihmetteli joutsenta kesällä 2011, kun uimaan piti mennä


Menin taas tallille äidin kyydillä siskoni kanssa, ja ajattelin ensin että menen vain köpöttelemään pellolle ilman satulaa kun siskoni jäi siivoamaan karsinoita, mutta päätin kuitenkin lähteä pitkästä aikaa maastoon. Kello oli jo niin paljon, että joutui pukemaan kaikenmaailman heijastimet. Itselleni heijastinliivi ja F sai heijastinrintaremmin ja heijastinputsit takasiin, näytettiin oikein härpäkehirviöiltä kun kaikenmaailman naruja ja nauhoja roikkui siellä täällä. Kiva oli ratsastaa pimeessä pelkän otsalampun valossa. Fanni ajatteli taas kokeilla, että jospa ei tarvisi lähteäkkään mihinkään ja alkoi leikkimään kengurua keskellä tietä. Pari ärähdystä, pohjetta ja pieni raipanhipaisu niin taas oli neiti niin nöyrää ja lähti kulkemaan tietä pitkin eteenpäin. Sinänsä ihan mukavaa ratsastaa energiapaukulla pimeässä ja pelkän otsalampun kanssa. Ensin kaikki pelotti neitiä, mutta kun raviin päästiin niin olikin niin kivaa ettei malttanut neiti kävellä ollenkaan. Vihdoin saatiin laukatakkin, mietin siinä laukatessa, että lähteekö viemään vai ei kun vauhti oli aika hurja, tosin annoin sen juosta aika lujaa, mutta löytyihän ne jarrut, kuten veikkasinkin. Eihän Fanni ole multa kun kerran ryöstänyt, sekin kärryjen edessä kun toinen hevonen lähti laukkaan edessä. Koko lenkin pelottavin asia oli ilmeisesti lenkkeilijä, jolla oli pieni roikkuva heijastin, voi sitä häpeää kun iso eläin jähmettyy paikalleen tuijottamaan ihmistä, jossa roikkuu heijastin, taisi lenkkeilijääkin hieman hymyilyttää. Yllättävän hyvin kuitenkin neiti toimi maastossa pitkän tauon jälkeen, takaisinkin tullessa kävelin pitkin ohjin mikä on suuri ihme, sillä yleensä mennään sellaista ravin ja käynnin sekoitusta kun on kiire kotiin.
Tänään en saanut kuvia otettua kun olin yksin maastossa, ja muutenkin kovin pimeää ja satoi lunta niin ei olisi edes tuollaisella Canonin digikameralla mitään hyviä kuvia edes saanut.

Kesän 2011 hyppelyitä.

Ainiin, tuosta kuvasta tuli mieleen, mulla on kauhea hinku päästä hyppäilemään, mutta ongelmana on se, että meidän tallilla ei estekalustoa ole eikä oikein paikkaa missä voisin ihan rataa hypätä, tai kokeilla kun tähän asti ollaan hypätty yksittäistä tai kahta estettä, maneesille on pitkä matka ja siihen tarvitsee vuokrata trailerin, eikä tuolla kelillä oikein viitsisi lähteä kuljettelemaan kun tuolla on tiet ihan jäässä ja kolmanneksi, meidän panssarivyö on liian lyhyt ja siihen pitäisi ostaa sellainen pidennysosa, muttakun ei kerkiä noihin kauppoihin ikinä. Toivottavasti keväämmällä pääsee taas. Ja teille, kenellä on ollut Turun suunnalta joku mukava valmentaja, joka valmentaa hevosta kuin hevosta rotuun katsomatta, kertokaa, koska tarkoituksena olisi keväämällä mennä hiukan valmentautumaan ! :)

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Se menee kuinka menee, turha jarrua kuluttaa!

Ja taas sunnuntai, niin se viikonloppu menee vaan hurahtaen ohitte. Munhan piti kirjoittaa se Fannin elämästä kertova postaus, mutta arvatkaa kerkesinkö perjantaina kirjoittelemaan sitä. Olin silloin kello 03:00 yöllä kotona, koska en saanut kyytiä ja kävelin sitten sen melkein 10 kilometriä kotiin.
Lauantaina eli eilen, käytiin tallilla Janinan (pikkusisko), äitin ja Janinan kaverin kanssa. Tytöt harjasivat Fannin ja laittoivat suojat sille. Janina ja kaverinsa ratsastivat pellolla liinassa, jonka toisessa päässä minä pyörin ympyrää hulluntavalla! Itsekin hiukan ravailin neidin kanssa. Huomenna jos vihdoin pääsisin maastoon, kun pitkään aikaan en siellä ole ollut.
Käytiin ostamassa yhdeltä läheiseltä tallilta Fannille loimeen kaulakappale, voi reppanaa kun näytti niin typerältä loimen ja kaulakappaleen kanssa kun puin ne sille lenkin jälkeen ja laitoin tarhaan takaisin.

Fanni kerjää


torstai 19. tammikuuta 2012

Masennusta, haleja ja vaikka mitä!

Kamalan masentava päivä ollut, olen vain parkunut ja maannut koko aamun sängyssä kun mikään ei ole huvittanut. Sainpa itseni sentään tallille raahattua, jotenkin siellä aina mieli paranee kun näkee oman karvakorvan, jota voi aina halia ja kertoa sille huolenaiheet pelkäämättä, että ne leviävät maailmalle. Tosiaan hevonen voi olla ihmisen paras ystävä, vaikka niilläkin tosiaan huonoja päiviä onkin.
Tosiaan, kävin pikkusiskoni kanssa ratsastamassa Fannin. Janina (pikkusiskoni, ja Fannin toinen omistaja) vain köpötteli Fannin kanssa kun ollut taukoa ratsastuksesta. Lunta oli tullut taas jonkinverran ja sai itse oikein rämpiä siellä niin että hiki meinasi tulla. Itse ravailin myös Fannin kanssa, neiti oli taas liian energisellä päällä eikä pahemmin ravissa jaksanut mihinkään keskittyä. Käynnissä saatiin kyllä aika hyvin takapää alle. Loppujen lopuksi meni ihan mukavasti. Mulla on huolenaiheena toi meidän satula, kun on kovin ahdas sään kodalta, kun Fanni nyt ei niin hirveän säkätön (mitenlie kirjotetaan) ole, ja nyt olisi lähiaikoina tarkoitus etsiä toinen satula. Muttakun, lähes kaikki ht-netin markkinoilla myytävät satulat ovat mustia, muttakun mä haluan ruskean! Kaikki varusteet on ruskeita meillä, suojat mukaan lukien, joten musta satula ei sopisi tyyliin ;) Jos tunnistat itsesi RUSKEAN yleis- tai estepainotteisen hyvällä säkätilalla varustetun suhteellisen halvan satulan myyjänä, otathan yhteyttä!



Sainpahan taas vähän kuvia napsittua, mutta laittelen niitä tänne aina vähän kerrassaan, ei makeaa mahdan täydeltä, eikö vain? ;) Huomenna Fanni saa pitää ansaitun vapaapäivän, ja mulla on kotona putsailtavana Fannin nahkariimu, kahdet suitset, martingaali, kahdet ohjat ja rintaremmimartingaali, joten mulla riittää hommaa huomiseksi. Ainiin, ja satulahuopakin pitäisi pistää pesukoneeseen. Sunnuntaina ajattelin mennä maastoon pitkästä aikaa, ja on Fanni sen ansainnutkin; vauhdikkaan ja rennon maastolenkin vaikkapa kaverinkin kanssa, saa nähdä. Kirjoittelen huomenna varmaankin jonkun Fannin tähän astisesta elämästä, mitä siitä tiedän, pienen blogipostauksen kuvien kera. Nyt se on kauniita unia, sähköautoja ja junia! 

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Häslinkiä!

Kävin jälleen kerran tallilla tekemässä iltatallin valmiiksi ja ratsastamassa Fannin. Päätin tälläkertaa sitten laittaa ihan "perusvarustuksen" eli mexikolaiset suitset olympioilla ja rintaremmimartingaalin. Mentiin pellolla pelkkää käyntityöskentelyä, sillä energiaa oli neidillä sen verran, että hyvä kun sai keskittymään edes vähän kävellessäkin. Keskittyminen oli siis täysi nolla, vaikkakin välillä sieltä löytyi myös hetkittäin peräänanto ja asettuminen, mutta eipä aina. Ajattelin sitten antaa neidille välillä vähän vapaampaa ja rennompaa työskentelyä joten kävin maastossa kävelemässä. Ihan kivasti meni, paitsi oli taas sillä "kaikki pelottaa" tuulella, jolloin kaatuneet puut, autot ja aidat olivat kimppuun hyökkääviä mörköjä Fannin mielestä. Inhottavaa talvessa on kun tulee kamalat paakut kavioihin ja hevonen kävelee kuin korkokengissä, ei kiva. Kaipa ne tilsakumit jotain hyödyttäisi? 
Heitin Fannille fleecevuorellisen sadeloimen niskaan ja laitoin neidin takaisin tarhaan. Huomenna menen pikkusiskoni kanssa ratsastelemaan neitiä, toivottavasti saataisi taas lisää kuvamateriaalia :)!


Ainiin ja vielä semmosta, meillä olisi myynnissä tarpeettomana ja liian isoksi todetut X-FULL kokoa olevat ruskeat Jackson-merkkiset suitset ilman ohjia, vain muutaman kerran käytetyt, uutena maksettu 65e ja nyt hintana 35e.  Alla googlettamalla löytynyt kuva turparemmistä.





tiistai 17. tammikuuta 2012

Ulkoasuremontti, ratsastusta ja kuvia!

Hohhoijaa, vihdoinkin ulkoasu saatu ainakin jokseenkin parempaan kuosiin, eihän mulla mennyt siinä kuin varmaan vaivaiset kolme tuntia. Mielipiteitä uudesta ulkoasusta kaivataan! :)

Eilen olin tallilla taas siivoilemassa ja laittamassa iltaruuat valmiiksi. Fanni ja kaverukset oltiin aidattu pienempään tarhaan, syytä en tiedä kun empä muistanut kysyä asiasta. Karvakorvilla oli heinät kesken, mutta Fanni kun näki isäni kädessä porkkanapussin niin voi sitä kiirettä kun tuli reippaasti portille ja saihan tuo pari porkkanaa ja myös Selssi (shet-r) ja Melex (lv-r) saivat porkkanat. Otin Fannin tallin käytävälle ja harjasin tuon. Ensin ajattelin meneväni ratsastamaan tielle, muttakun tallille tullessani huomasin tallin lähestein teiden olevan ihan jäässä, päätin jättää maastoilut toiseen kertaan sillä olemmehan Fannin kanssa jo kerran tänä talvena kaatuneet keskelle tietä, toista kertaa en välttämättä halua kokea. Menimpä sitten tuohon laitumelle ratsastelemaan taas pääosassa käynti- , mutta myös hiukan ravityöskentelyä. Olin laittanut Fannille oliivikolmipalat ja jätin martingaalin pois, tämä tosin ei sinänsä ollut hyvä idea, sillä neiti juoksi ravissa pää taivaissa ja oli jokseenkin kovasuinen, joten jatkamme vielä olympioilla. Isäni otti kuvia kun ratsastin ja minä puolestaan kuvasin joitakin tarhauskuvia neidistä.

Siitä, mitä tässä kuvass tapahtuu mulla ei oo hajuakaan. 





Fanni ja shet-ruuna Selssi

torstai 12. tammikuuta 2012

Tammikuun lumet ja pakkaset

Hohhoh, ompa jäänyt hetkeksi päivittelemättä kun kiirettä on pitänyt kun pääsin vihdoinkin töihin, työpaikka pysyköön silti salassa teiltä ;)


Fannia olen käynyt ratsastelemassa pellolla nyt kun lunta on tullut sen verran, että siellä pääsee menemäänkin. Tällähetkellä treenaan käyntiä ja ravia kuntoon, ja sitten kun molemmat toimii ja hevonen kulkee oikein niin alan laukkaa työstämään. Näinä päivinä kun olen neitiä ratsastanut, se on mennyt tosi hienosti, kulkee peräänannossa käynnissä ja osittain myös ravissa. Suusta olen Fannia saanut myös hieman herkemmäksi, ainakin kentällä, koitan ratsastaa mahdollisimman pehmeällä kädellä. Tavoitteena olisi vaihtaa kuolain tavalliseen niveleen tai oliivikolmipalaan, mutta vielä liian kovasuinen sille. Tästä kuolainasiasta pääsemmekin näihin "olympiat suuhun ja menoksi"-mielipiteisiin. Olen ratsastanut pian 10 vuotta, joten kyllä ihan harkinnalla ostin olympiat Fannille, ja näin on tähänkin asti toiminut parhaiten. Olympialla ei tarvitse kiskoa suusta, vaan toimii pidätteillä ja "normaaleilla ohjasotteilla", joten te tämän "olympiavalitusmielipiteen" ystävät voitte jättää nämä typerät kommentit kirjoittamatta, tiedän itse miten hevoseni toimii, mikä on parasta ja mikä ei. Toki, jos jotain en tiedä, kysyn reilusti asiantuntevammalta ihmiseltä. Kiitos :)
Lörppähuuli!



Tulipas sitten pieni saarna kirjoitettua, noh eipä tuo mitään, ehkäpä ihmiset tuon myötä ymmärtävät olla kirjoittelematta niitä typeriä olympiaa koskevia kommentteja. Mutta tosiaan Fanni on ollut oikein hieno nämä pari viikkoa ja toivottavasti samallaista menoa jatkossakin. Eipä mulla sen kummempia tälläkertaa, koitan muistaa taas päivitellä useammin, nyt se on soronoo!

maanantai 2. tammikuuta 2012

Muodossa vuoteen 2012!


Hyvää uutta vuotta 2012!

Uusi vuosi vietetty juhlimisen merkeissä ja en ole kerennyt päivittelemään. Olin kaverin mökillä viettämässä uutta vuotta mahtavassa porukassa ja hauskaa oli, toivottavasti myös teillä muilla! Raketit tuli ammuttua, grillailtiin ja saunottiin. Kaikinpuolin erittäin hyvä vuoden aloitus!

Olin tänään tallilla käymässä isäni kanssa. Fanni tunnisti taas porkkanapussin ja tuli portille odottelemaan, saipahan tuo siinä sitten pari porkkanaa, jonka jälkeen aloin siivoamaan karsinoita ja tekemään iltatallia. Fannin karsina on aivan järkyttävä siivota, kun neiti levittää kaiken lannan pisin karsinaa, joten siivoamisessa kestää aina tovi. 
Siivouksen jälkeen hain neidin tarhasta, ihme ja kyllä, hän seisoi portilla vastassa ja sain riimunnarun kiinni ilman, että tamma olisi lähtenyt pakoon. Annoin heinää hiukan kun harjasin samalla niin Fanni sai mutustella hetken. Kavioihin oli tullut kivat lumimöykyt kun on maa täynnä tota "lumipallolunta". 
Ajattelin ensin lähteä heittämään pienen maastolenkin, mutta kun lunta satoi oikein mukavasti ja oli jo niin pimeää, päätin mennä tarhaan köpöttelemään. Aloin kiertää kentän muotoista laidunpalstaa siinä ja hetken käveltyäni Fanni päätti kokeilla jos vaikka saisi minut pois selästä ja hyppäsi pariin otteeseen pystyyn, ja vieläpä aika korkealle. Empä tippunut ja karjaisin Fannille niin neiti lähti jatkamaan matkaa ihan nöyränä. Taivuttelin sitä ympyröillä ja asettui ja keskittyi loistavasti. Kulki muodossa käynnissä ja ravissa koko ajan, erittäin tyytyväisiä ollaan, sillä yleensä neidillä on kauhea kiire ja juoksee pää pilvissä. Kuvia en harmikseni saanut, sillä ei ollut siinä kuvaajaa ja oli niin pimeää ettei olisi mitään hyviä kuvia tosin saanutkaan, ensi kerralla sitten. Toivottavasti tulee näitä päiviä lisää!

Fanni sai talvikengät jalkaan torstaina 29.12. :)