Ihan mahtifiiliksillä ollaan menty viime viikosta asti! Aurinkokin on päässyt nyt parina päivänä vilahtelemaan myös.
Viime viikolla olin Hennan ja Erjan kanssa irtohypyttämässä/lämppäämässä Nossea ja Erjan ponia Hessua maneesilla sekä tekemässä Hennan kanssa meidän entisessä paikassa tallin.
Sunnuntaina saatiin rakkauspakkaukset yhteen. Nosse muutti Fannin naapurikarsinaan! Ihan huippua!
Henna tuli sunnuntai aamupäivästä nappaamaan mut kotoota mukaan, jonka jälkeen suunnistettiin entiselle tallille. Siivottiin karsinat, kannettiin vedet ulos, tyhjennettiin Nossen karsina sekä pakattiin autoon niin paljon tavaraa kun sinne mahtui. Henna haki Nossen tarhasta ja pesin sen jalat, jonka jälkeen varustettiin se valmiiksi kuljetukseen. Nossen vuokraaja tuli myös mukaan auttamaan muutossa ja saatiin hänen autoonsa vielä tavarat, jotka eivät Hennan autoon mahtuneet. Erja tuli kopin kanssa hakemaan pojan kyytiin ja lähdettiin suunnistamaan meidän tallille.
Matka meni hyvin ja perillä Nosse pääsi odottelemaan harjauspaikalle kun kannettiin ja laiteltiin tavarat paikoilleen jne. Kun kenttä oli vapaa, kävin hakemassa Fannin tarhasta moikkaamaan Nossukkaa ja harjasin sen, jonka jälkeen mentiin molempien heppojen kanssa kentälle ja irtojuoksutettiin niitä. Hyvinhän se meni ja karvamopedit kiisivät innoissaan pitkin kenttää. Harmi, etten tajunnut ottaa kuvia! Irtojuoksutuksen jälkeen päästettiin pollet hyvin mielin samaan tarhaan pihalle. Tästä oli hyvä jatkaa eteenpäin! :)
Fannia on käynyt pari kertaa kokeilemassa eräs vuokraajaehdokas. Ihan tosi mukava tyttö on ja pärjäsikin tuon pölöpään kanssa. Ensimmäisellä kerrallahan neiti karvamuuli päätti olla ihan typerällä päällä ja testailla uutta kuskia, mutta toisella kerralla osasi tammuska jo käyttäytyä mallikkaammin vaikka oli ihan järjetön myrskytuuli ja traktori sekä kaivuri pörräsivät kentän läheisyydessä. Toivotaan nyt, että tämä vuokraajaehdokas innostuisi ja alkaisi liikuttelemaan tuota kirahvia!
Eilen oltiin pitkästä aikaa yhdessä maastoilemassa Nossen ja Fannin kanssa! Oli kyllä molemmilla virtaa ja laukassa olisivat vain alussa paahtaneet hullunlailla menemään. Tosin, kyllähän me kovaa mentiinkin. Käytiin katsomassa olisiko eräs vesimonttu sulanut jäistä ja iloksemme se olikin. Päästiin siis kahlailemaan ja viilentämään jalkoja hetkeksi. Kyllä nyt odottaa kesää, että pääsee taas uittamaan polleja oikein kunnolla. Matka takaisinpäin sujui rauhallisesti, otettiin yksi laukkapätkä (päästiin jopa menemään hidasta laukkaa) ja muuten käveltiin höpöttelyn merkeissä loppumatka tallille. Käytiin myös tutkailemassa maastolenkin päätteeksi tallimme maastoesteet :)
Pollet saivat lenkin jälkeen linimenttiä kinttuihin, loimet niskaan ja pääsivät jo karsinaan iltapuulle.
Ja viimein se mihin otsikkokin jo viittaa. Rakas pieni vajaa karvaooppeli, Fanni, täytti eilen 12-vuotta! Muistan sen hyvin kun joskus muutama vuosi sitten kirosin kun tammalla on niin syntisesti virtaa ja se osaa olla välillä ihan pöllöpää, johon sain vanhan edesmenneen ruunan omistajalta vastaukseksi "odota kun se vanhenee yli kymmenen, kyllä se siitä rauhottuu". Edelleen odotan sitä... ;) On se kuitenkin silti niin rakas, vatipää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti